... mutta on se aurinkokin paistanut onneksi. Eilen täällä oli tornado-varoitus iltapäivällä. Lepopäivää siis vietimme telkan ääressä seuraten mihin suuntaan myrskyrintama menee ja mitä vauhtia. TV-ohjelmat oli keskeytetty ja livenä seurattiin eri kanavilla sateliittien avulla myrskyn etenemistä. Jännää. Tornado ei iskenyt, muutama salama kyllä iski todella lähelle ja osasta taloista meni sähköt ja telkkoja rikki. Onneksi suurempia vahinkoja ei kuitenkaan tullut. Tänään täällä on edelleen satanut ja tosi kostean kuuma ilma, onkohan lisää ukkosia tulossa?
Viime viikko oli harjoituksellisesti onnistunut. Melontakilometrejä kertyi 125, joten aikaa vesillä tuli vietettyä reilusti. Treenasin edelleen Henrietten kanssa ja meillä kyllä tiimi toimii. Lauantaina melomme jopa kaksi harjoitusta kaksikolla ja se kulki hyvin. Harmi ettemme kuitenkaan voi kisoissa vetää kaksikkoa. Vaikka kyllä jo suunnittelimme, että jos muuttaisin Tanskaan ja hakisin kansalaistuutta, ehkä sitten Rio de Janeiron kisoissa 2016 saisin jo edustaa Tanskaa (tämä oli kyllä täysin leikkimielistä huulen heittoa!).
Valmentajani Martin saapui tänne viime torstaina katsastaman miten hänen urheilijansa täällä pärjäävät. Martinin urheilijoista tällä hetkellä täällä paikalla minun lisäkseni on ruotsalaiset Anders Gustafsson (viime vuodelta 2x MM-hopeaa yksiköllä), Marcus Oscarsson (kaksinkertainen olympiavoittaja kaksikolla) ja Daniel Hemselius (alle 23-v maajoukkueesta). On ollut kiva nähdä Martinia pitkästä aikaa, viimeksi ollemme nähneet elokuussa MM-kisoissa Kanadassa. Vaikka olenkin nyt treenaillut siis pitkän aikaa ilman että valmentaja on ollut katsomassa, teknisesti melon ihan hyvin tällä hetkellä. Pientä hienosäätöähän on aina tehtävissä, mutta perusasiat tuntuvat ja näyttävät olevan kunnossa.
Viime viikonloppuna lauantaina treenien jälkeen olimme suomi-tytöt sekä Henriette ja Daniel Orlandossa ostoksilla ja ostosreissun päälle ajoimme Disney Downtowniin illalliselle. Sunnuntaina vielä ajoimme Martinin ja Danielin kanssa lounaalle Cocoa Beachille. Muten viikonloppu sujui voimia keräillessä tähän uuteen treeniviikkoon.
Ja vielä yksi kohokohta on kerrotava viime viikolta: näimme Henrietten kanssa alligaattorin vesillä kesken treenin! Hetken siinä ihmettelimme asiaa ja jatkoimme sen jälkeen treeniä. Täällä ei kukaan ole moneen vuoteen nähnyt alligaattoreita vesillä, mutta me "onnekkaat" nyt pääsimme sitten näkemään sen. Onneksi se oli aika pieni, varmaan noin metrin mittanen. Riittävän iso kuitenkin minun mittakaavan mukaan.
Mutta näihin tunnelmiin päätän tämänkertaisen raportin Floridasta. Innolla odotan mitä tämä uusi viikko tuo tullessaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti