Treeniryhmä

Yksi kysymys KYSY! -postauksessa koski treeniryhmäämme täällä Floridassa. Ajattelinkin siis aloittaa kysymyksiin vastaamisen esittelemällä treeniryhmämme. Tässä me olemme viime perjantaina, kun olimme tänä talvena tällä porukalla viimeistä kertaa yhdessä (norjalaiset siirtyivät treenaamaan loppu kevääksi Portugaliin):

"Juhlistimme" treenin jälkeen hyvää yhteistä talvea jäätelökakulla (jonka todella olimme ansainneet :) NAM!):

Mutta siis tosissaan suurin syy miksi treenaan täällä Floridassa jo neljättä vuotta peräkkäin on treeniryhmämme. Olen joka vuosi ollut mukana jossain kansainvälisessä treeniryhmässä ja nyt kaksi viimeistä vuotta olen treenannut oman valmentajani Martin Hunterin vetämässä porukassa. Kokoonpanomme vähän vaihtelee, mutta ydinryhmän mudostamme yhdessä tanskalaisen Henrietten, kandalaisen Emilien ja irlantilaisen Jennyn kanssa. Parhaimmillaan meillä on tänä talvena treeneissä ollut mukana neljä Lontoon olympialaisiin maapaikan yksiköllä melonutta naista. Vauhtia siis riittää!

Olemme kaikki vähän erityyppisiä melojia, mikä tekee treeniryhmästämme erinomaisen. Aina on joku, joka on hyvässä vauhdissa kysessä olevassa treenissä. Kunnioitamme myös toisiamme urheilijoina ja opimme paljon toisiltamme joka päivä. 

Vaikka olemme kilpailijoita ja kilpailemme keskenämme, olemme myös hyviä ystäviä. Vietämme paljon aikaa yhdessä treenien ulkopuolellakin. Ja olemmehan Jennyn ja Henrietten kanssa ja toista vuotta peräkkäin kämppiksiä. Tsemppaamme toisiamme ja meillä onkin todella hyvä ryhmähenki porukassamme. 

Osalla meistä on päämatkana 200 metriä ja osalla 500 metriä. Teemme lähes kaikki treenit yhdessä, mutta viikossa on muutamia omia treenejä sen mukaan kumpi on päämatka. Teen esimerkiksi viikossa hieman vähemmän vauhtikestävyysharjoittelua kuin 500 metrin tytöt. Sen sijaan minulla on yksi nopeusharjoitus enemmän kuin "maratoonareilla". 

Postauksen kuvat ovat viime viikon perjantailta (minä olen musta-pinkissä hihattomassa paidassa). Nämä kuvat on tallennettuna myös tietokoneeni "motivaatiokansioon". Niinä päivänä kun tuntuu, että onko tässä mitään järkeä tai väsymys painaa, katson näitä kuvia ja mietin kuinka etuoikeutettu olen kun saan tehdä tätä "työkseni". Banana river auringonnoustessa klo 7.30. Voiko olla mahtavampaa?