Päivä Pinesissä!

Keskiviikkona 28.3.2012, Pines Resort, Indian Harbour Beach

Normi keskiviikko, treeniviikko puolessa välissä, iltapäivä lepo!

Klo 6.45 Herätyskello pirisee.

Rehellisesti sanottuna olisin voinut nukkua vaikka vähän pidempäänkin. Raahaudun keittiöön.

Klo 6.55 Aamupala

Perussetti: puuroa marjoilla, raejuustolla ja maidolla, tuoremehua. Sivusilmällä selailen iltapäivälehtien otsikot puhelimesta.

Aamupalan jälkeen hampaiden pesu, 10min vielä löhöilyä sängyssä, treenikamat päälle, juomapullon täyttö. 200 metrin kävely treenipaikalle mela kainalossa.

Klo 7.30 Treeniporukkamme, tällä kertaa 4 tyttöä, kokoontuu kajakeilla. Nopeat käsienpyöritykset ja kuulumisienvaihdot ja vesille.

Ohjelmassa 20x100 metriä, startti joka toinen minuutti, kaikki paikaltaan.

Klo 9.10 takaisin kämpillä, nopea suihku ja punttikamat päälle.

Klo 9.10 aamupala nro 2

Perussetti: Smoothie pakastemarjoista, jogurtista ja myslistä + kahvia. Juomapullojen täyttö (vetta ja palautumisjuomaa mukaan).

Klo 10.00 lähtö punttisalille, ajomatka 5min

Klo 10.10-12.10 Punttitreeni

Ohjelmassa 8 liikettä, 4 sarjaa, 1-3 toistoa/sarja + 200 vatsaa. Treenin jälkeen nopeat venyttelyt.

Klo 12.30 Takaisin kämpillä, suihku

Klo 12.50 Lounaalle treeniporukan kanssa. Nautimme lounasta ulkona auringonpaisteessa, ravintolan terassilla. Vaihdamme samalla kuulumisia ja nautimme siitä, että iltapäivällä ei tarvitse treenata!

Klo 14.00 Skypessä koti-Suomeen.

Klo 15.15-16.15 Hierojalla. Tekee kipeää, mutta hyvää! Jälleen kerran suurin osa hieronta-ajasta käytetään elvyttämään tukkoisia olkapäitäni. Erityisesti vasen puoli on tänään tukossa, aamutreenissä tehdyt 20 täysivauhtista starttia tuntuvat siis kropassa. Kotimatkalla pysähdyn Starbuksissa hakemassa latten mukaan.

Klo 16.30 Takasin kämpillä. Käytän puolitoista tuntia sähköpostien vastaamiseen ja harkkatyön kirjoittamiseen.

18.00 Katan pöydän, irlantilaiset kämppikseni Jenny ja Peter ovat valmistaneet illallisen, Fajitaksia. Pöydän ääreen istahtaa myös tanskalainen kämppiksemme Henriette. Ruoka on hyvää jälleen kerran! Istumme pöydässä niitä näitä jutellen, suunnittelemme myös huomista päivää, kuka kokkaa ja mitä.

19.00 Tiskinakki. Teemme ruokaa ja tiskaamme vuorotellen, minulla tänään siis tiskivuoro. Kanadalainen naapurimme tulee kuitenkin viihdyttämään meitä, joten tiskaaminen sujuu nopeaan samalla kuulumisia vaihdellessa.

19.30 Netissä surffailua. Päädyn katsomaa Modern Family –sarjan uusimman jakson netistä. Riittävän yksinkertaista viihdettä näin leirillä. 

20.30 Blogin päivitystä.

21.00 Iltavenyttelyt

21.30 Iltapalaa. Mysliä, jogurttia ja hedelmiä.

22.00 Nukkumaan.

Treeniryhmä

Yksi kysymys KYSY! -postauksessa koski treeniryhmäämme täällä Floridassa. Ajattelinkin siis aloittaa kysymyksiin vastaamisen esittelemällä treeniryhmämme. Tässä me olemme viime perjantaina, kun olimme tänä talvena tällä porukalla viimeistä kertaa yhdessä (norjalaiset siirtyivät treenaamaan loppu kevääksi Portugaliin):

"Juhlistimme" treenin jälkeen hyvää yhteistä talvea jäätelökakulla (jonka todella olimme ansainneet :) NAM!):

Mutta siis tosissaan suurin syy miksi treenaan täällä Floridassa jo neljättä vuotta peräkkäin on treeniryhmämme. Olen joka vuosi ollut mukana jossain kansainvälisessä treeniryhmässä ja nyt kaksi viimeistä vuotta olen treenannut oman valmentajani Martin Hunterin vetämässä porukassa. Kokoonpanomme vähän vaihtelee, mutta ydinryhmän mudostamme yhdessä tanskalaisen Henrietten, kandalaisen Emilien ja irlantilaisen Jennyn kanssa. Parhaimmillaan meillä on tänä talvena treeneissä ollut mukana neljä Lontoon olympialaisiin maapaikan yksiköllä melonutta naista. Vauhtia siis riittää!

Olemme kaikki vähän erityyppisiä melojia, mikä tekee treeniryhmästämme erinomaisen. Aina on joku, joka on hyvässä vauhdissa kysessä olevassa treenissä. Kunnioitamme myös toisiamme urheilijoina ja opimme paljon toisiltamme joka päivä. 

Vaikka olemme kilpailijoita ja kilpailemme keskenämme, olemme myös hyviä ystäviä. Vietämme paljon aikaa yhdessä treenien ulkopuolellakin. Ja olemmehan Jennyn ja Henrietten kanssa ja toista vuotta peräkkäin kämppiksiä. Tsemppaamme toisiamme ja meillä onkin todella hyvä ryhmähenki porukassamme. 

Osalla meistä on päämatkana 200 metriä ja osalla 500 metriä. Teemme lähes kaikki treenit yhdessä, mutta viikossa on muutamia omia treenejä sen mukaan kumpi on päämatka. Teen esimerkiksi viikossa hieman vähemmän vauhtikestävyysharjoittelua kuin 500 metrin tytöt. Sen sijaan minulla on yksi nopeusharjoitus enemmän kuin "maratoonareilla". 

Postauksen kuvat ovat viime viikon perjantailta (minä olen musta-pinkissä hihattomassa paidassa). Nämä kuvat on tallennettuna myös tietokoneeni "motivaatiokansioon". Niinä päivänä kun tuntuu, että onko tässä mitään järkeä tai väsymys painaa, katson näitä kuvia ja mietin kuinka etuoikeutettu olen kun saan tehdä tätä "työkseni". Banana river auringonnoustessa klo 7.30. Voiko olla mahtavampaa? 

Kisakausi avattu - Yak 4 Stack 2012!

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen jo kysymyksen jättäneille. Alan ensi viikolla vastailemaan kysymyksiinne. Ja kysymyksiä ja aihetoiveita voi edelleen käydä jättämässä KYSY! -postauksen kommenttilaatikkoon!

Mutta ennen kun siirryn täällä "vakavampiin" aiheisiin, on kerrottava eilisestä päivästä ja siitä, että olen eilen avannut kansainvälisen kisakauteni! Eilen siis kisattiin perinteinen Yak 4 Stack :) Ne, joille kyseinen kilpailu ei ole vielä tuttu, niin käykääpä lukemassa vanhasta blogista raporttia vuoden 2009 kisasta (linkki tässä). Kyseessä on siis leikkimielinen kilpailu kaikkien täällä Floridass harjoittelevien melojien kesken. Eilen kilpailijoita oli reilut 350 ja osallistuvia neljän hengen joukkeita yli 80!!! Vilskettä ja vipinää siis riitti rannassa... Yak 4 Stackiin kuuluu myös pukeutumiskilpailu. Vuonna 2009 olin smurffi, tänä vuonna ilmaannuin paikalle omana itsenäni. Silti oli hauskaa!

Kuvat varmaan kertovat enemmän päivän kulusta...

Kalle-smurffi vuodelta 2009 oli päässyt Yak 4 Stack Wall of Fameen

Joukkue nro 48 tositoimissa...

Vaihto tapahtumassa...

Olin "toisella" kierroksella "takamiehenä". Tiukka ilme :)

Kohti poijua...

... ja käännös

Kisan seuraamista norjalaisten treenikavereiden Agnesin ja Lisan kanssa

Illalla vielä juhlistimme irlantilaisten kämppisteni Jennyn ja Peterin kanssa pyhän Patrikin päivää!

Happy St. Paddy's day!

KYSY!

Aurinkoiset terkut Floridasta!

Ensimmäinen viikko kevään viimeisestä Floridan leiristä on pikku hiljaa takana ja viisi edessä! Viikko on sujunut tosi mukavasti, pieni hiihtoloma kotona teki siis hyvää. Melonta on tuntunut teknisesti paremmalta kuin kertaakaan tällä kaudella - tuntuu todella siltä, että palaset alkavat loksahtelemaan paikoilleen. Ja aurinko ja helle tekevät niin mukavaa ja hyvää lihaksistolle! Nautin siis edelleen täällä olostani!

Mutta nyt tarvitsen apuanne arvoisat blogin lukijat. Pää on aina niin tyhjä näiden blogikirjoitusten suhteen ja tuntuu, että aina toistelen samoja juttuja täällä. Teillä on varmasti mielessänne kysymyksiä tai asioita, joista haluaisitte lukea täällä blogissa. Laittakaapa siis kommenntiboksiin kysymyksiä ja aihetoiveita - lupaan vastailla niinhin tämän leirin aikana parhaani mukaan!

Nyt saa siis kysyä!

Perusharjoittelua, 100kg ja Noname

Kaksi viikkoa "hiihtolomaa" kotona tulee tänään täyteen ja ensi torstaina on aika taas lentää takaisin lämpöisempiin ja vähälumisempiin maisemiin Floridaan. Nämä kaksi viikkoa kotona on koostunut perusharjoittelusta punttisalilla, hiihtoladulla ja uimahallissa. Kroppaa on myös huollettu kuntoon sekä kiropraktikon että hierojan toimesta. Kohta alkaa siis keho olemaan valmis aloittamaan seuraavan kovan treenijakson.

Viime viikolla tein punttitestin ja testitulokset olivat mielestäni lupaavia. Sivusin tai tein ennätykset sekä vedossa että työnnössä, niin maksimi kuin kestovoimissakin. Erityisesti mieltä lämmitti penkkiennätys, kun siirryin penkkipunnerruksessa uudelle sataluvulle ja uusi ennätys kirjatiin lukemiin 100kg. Eihän sitä penkkituloksella melota, mutta voimaharjoittelu vain nyt on iso osa melojien hajoittelua, joten kehittyminen silläkin osa-alueella vielä tässä vaiheessa uraa on hieno homma.

Treenien ja kehonhuollon lisäksi olen tässä parin viikon aikana käynyt myös pitkästä aikaa yliopistolla. On tuntunut todella oudolta olla siellä taas pienen tauon jälkeen, mutta koitan tässä kevään aikana viimeistellä toiseksi viimeistä kurssiani yliopistolle. Maalilinja siis häämöttää siinä projektissa vihdoin ja viimein. Tietysti se suurin rypistys eli diplomityö vielä odottaa, mutta sen aika on sitten tämän kauden jälkeen ensi syksynä.

Viime viikolla sovin myös kuluvalle kaudelle vaateyhteistyötä Nonamen kanssa. Olenkin siis käynyt ahkeraan ulkoiluttamassa uutta hiihtoasuani laduilla. Klikatkaapa alta tai tuolta sivupalkista nonamen-logoa ja käykää tutustumassa mitä kaikkea kivaa ja hienoa heillä on tarjottavana!