My home is where my heart is!

Kotona Kangasalla joka aamu minua tervehtii "My home is where my heart is" -juliste. Vaikka se oikea kotini onkin siellä Kangasalla, niin tällä hetkellä kotini on täällä Floridassa. Aina ei tietenkään ole helppoa olla pitkiä aikoja pois Suomesta ja rakkaiden ihmisten ääreltä. Mutta tällä hetkellä vain tuntuu että sydämeni on täällä ja kajakissani. Nautin joka hetkestä, nautin jopa jokaisesta kipeästä lihaksesta kehossani! 

Tervetuloa kotiin!

Ja viime viikolla todella tuntui kuin kotiin olisi tullut. ”Juurihan täältä lähdin” -ajatus mielessä ajelin siis kohti tuttua asuntoamme jo tutuksi tullutta ajoreittä Orlandosta. Sama sänky, sama jääkaappi, sama treeniporukka, kaikki siis ennallaan joululoman jäljiltä. Ruokapöydällä odotti valmentajani jättämä ”tervetuloa takaisin Floridan kotiin” -paketti, hän vietti joulun perheineen asunnossamme. Kajakkikin odotti samassa paikassa mihin sen olin joulukuussa jättänyt. Kylläkin puhtaampana kuin lähtiessäni. Siitä kiitos kuulu valmentajani avovaimolle Agnetalle, melonnan olympiavoittajalle, joka edelleen meloo päivittäin täällä ollessaan.

On siis mukava palata takaisin tänne kun kaikki on valmiina. Ja lämpö ja auringonpaiste tekee ihmeitä niin mielelle kuin kropallekin, mahtavaa kun ei tarvitse palella! Paluu vesillä treenaamiseen sujui ensimmäisellä viikolla hyvin. Nyt tällä toisella viikolla jouduin olemaan maanantain ja tiistain pois treeneistä, kun flunssan poikanen piti minut tiukasti sängyssä nenäliinapaketin kanssa. Vähällä kuitenkin selvisin ja keskiviikosta lähtien olen ollut takaisin treenivahvuudessa.

Tasan kuuden kuukauden päästä syttyy olympiatuli Lontoossa. Ja täällä Floridassa on käynnissä tiukka valmistautuminen tulevaan olympiakauteen. Joka päivä ja jokaisessa treenissä se on jo mielessä – Lontoo ja olympiarenkaat. 

Hesa-päivä

Punaisella matolla Urheilugaalassa.
Kuva.

Eilen vietin mukavan päivän Helsingissä. Ensimmäisenä ohjelmassa oli ministeriön tilaisuus musiikkitalolla. Kulttuuri- ja opetusministeri Paavo Arhinmäkin jakoi kesälajien urheilija-apurahat ja oli jälleen kerran ilo olla mukana pokkaamassa apuraha. Tämän apurahat turvinhan voin keskittyä urheilemiseen ja apuraha tuo pientä taloudellista varmuutta taas seuraavaksi vuodeksi.

Musiikkitalolta suuntasin kampaajan kautta Hartwall-areenalle seuraamaan Urheilugaalaa. Olin mukana ensimmäistä kertaa ja olipa mukava ilta! Oli hienoa juhlistaa suomalaista urheilua ja muistella menneen vuoden kohokohtia! On urheilu vain hieno ja tunteita herättävä juttu!

Urheilutoimittajat valitsivat eilen myös lajien parhaat urheilijat ja ilokseni valinta osui kohdalleni. Kiitos toimittajille!

Eilisen juhlahumun jälkeen tänään on ollut paluu arkeen. Pyykkikone pyörii ja matkalaukku on jälleen esillä. Huomenna aamulla on aika lentää kohti lämpöisempiä olosuhteita ja kuuden viikon tauon jälkeen on aika palata "sorvin ääreen". Suuntana siis tuttu Florida.

Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Hyvää Uutta Vuotta 2012 kaikille ja terveisiä Oslon lentokentältä! Olen viettänyt tämän olympiavuoden ensimmäisen viikon Norjan vuorilla Geilossa hiihtoleirillä. Meillä oli kasassa seitsemän melojatytön kansainvälinen hiihtoleiri. Paikalla oli tyttöjä viidestä maasta ja kolme maanosaa oli edustettuna.

Ajatus kansainvälisestä hiihtoleiristä lähti pienestä vitsissä yhtenä lauantai-iltana Floridassa marraskuussa. Ja seuraavalla viikolla meillä oli mökki buukattuna ja aloimme etsimään lentolippuja. Olimme siis viikon Geilossa, noin 3,5 tunnin ajomatkan päässä Oslosta, norjalaisen melojan Agnesin perheen mökillä.

Paikka oli upea. Pääsimme hiihtämään vuorille puurajan yläpuolelle ja mitkä näköalat siellä olivat! Ja eilen teimme viimeisen hiihtolenkin illalla ylhäällä vuorilla kuunvalossa, oli kuin olisimme hiihtäneet kuussa! Upeita maisemia, kovia treenejä ja mukavaa seuraa oli siis tarjolla viikon verran.

Eilen hiihdimme pienen 10km leirikisan. Agnesin sisko Celine hiihtää norjan sprinttimaajoukkueessa ja saimme häneltä lainaan hänen kisanumeroita. Norjalaiset lainasivat meille kaikille myös oikeat kisatrikoot. Oli meillä vähän narussa pidättelemistä kun vedimme vaatteet päällä, mutta varmasti jokaisen ajasta lähti muutama sekunti jo ihan sen takia, että näytimme niin ”proilta” hiihtoasuissa.

Kisanumeroiden jako kisaa edeltävänä iltana.

10km leirikisa käynnissä.

Mahtava viikko siis takana ja viikko oli loistava aloitus olympiavuodelle. Nyt illalla lennän kotiin ja reilun viikon päästä keskiviikkona 18.1 suuntaan sitten takaisin Floridaan.

Iloisia ilmeitä leirikisan jälkeen.
Michaela (Ruotsi), Agnes (Norja), Bridget (Etelä-Afrikka),
Lisa (Norja), Jenni, Emilie (kanada) Ja Louise (Norja)