Tervehdys taas Sevillasta!
Tulin tänne tiistaina treenailemaan reiluksi pariksi viikoksi. Kolme viikkoa kotona hurahti jälleen kerran vauhdilla. Sain onneksi tehtyä kaksi syksyltä rästiin jäännyttä tenttiä, joten nyt on kaikki syksyn opiskeluhommat klaarattu. Nyt keväällä teen vielä muutamia kursseja etäopiskeluna verkon kautta, mutta nyt pääpaino on ehdottomasti harjoittelussa.
Toivoin, että säidenhaltija olisi ollut vähän armollisempi pakkasten suhteen, jotta olisin voinut käydä mahdollisimman paljon hiihtämässä punttitreenien ja ergon lisäksi. Mutta sitkeästi pakkasia piteli melkeinpä koko kotona olon ajan, joten hiihdon sijaan tuli sitten tuijotettua uimahallin kaakeleita. Ei käy kyllä uimareitakaan kateeksi tuon lajivalinnan suhteen, ei ole maisemilla treenit pilattu ;)
Jos viimeksi blogissa iloitsin leiriltä kotiin tultuani iloisista uutisista, niin tälle leirille kyllä lähdin todella ikävien uutisten saattelemana. Tiistaiaamuna, kun olin matkalla lentokentälle sain kuulla, että seuramme vaja oli palanut täysin maan tasalle! Ja kaikki seuramme kaksikot, nelikot, harjoituskilpakanootit, melat, pelastuliivita jne. olivat siis tuhoutuneet. Minulla oli siellä vajassa yksi yksikkö ja kanootinkuljetuslaatikko, joka oli palvellut ansiokkaati sekä Ateenan ja Pekingin olympiakisareissuilla. Omia tavaroitani en sure, mutta tuota seuramme menetystä senkin edestä. Meillä onkin nyt iso työ edessa saada hankittua korvaavaa kalustoa ennen melontakauden alkua. Tässä muutamia linkkejä tapahtuman uutisointiin:
Joutjärven melontakeskus paloi osittain (Vesisamoilijat)
Melontakeskuksen paviljonki paloi Lahdessa (ESS)
Jenni Mikkosen olympiakanootti tuhutui paviljongin palossa (ESS)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti