Meloja Jenni Mikkonen

My home is where my heart is!

2012-01-28T04:08:00.000+02:00

Kotona Kangasalla joka aamu minua tervehtii "My home is where my heart is" -juliste. Vaikka se oikea kotini onkin siellä Kangasalla, niin tällä hetkellä kotini on täällä Floridassa. Aina ei tietenkään ole helppoa olla pitkiä aikoja pois Suomesta ja rakkaiden ihmisten ääreltä. Mutta tällä hetkellä vain tuntuu että sydämeni on täällä ja kajakissani. Nautin joka hetkestä, nautin jopa jokaisesta kipeästä lihaksesta kehossani!

Tervetuloa kotiin!

Ja viime viikolla todella tuntui kuin kotiin olisi tullut. ”Juurihantäältä lähdin” -ajatus mielessä ajelin siis kohti tuttua asuntoamme jo tutuksitullutta ajoreittä Orlandosta. Sama sänky, sama jääkaappi, sama treeniporukka, kaikkisiis ennallaan joululoman jäljiltä. Ruokapöydällä odotti valmentajani jättämä ”tervetuloatakaisin Floridan kotiin” -paketti, hän vietti joulun perheineen asunnossamme.Kajakkikin odotti samassa paikassa mihin sen olin joulukuussa jättänyt.Kylläkin puhtaampana kuin lähtiessäni. Siitä kiitos kuulu valmentajaniavovaimolle Agnetalle, melonnan olympiavoittajalle, joka edelleenmeloo päivittäin täällä ollessaan.

On siis mukava palata takaisin tänne kun kaikki on valmiina.Ja lämpö ja auringonpaiste tekee ihmeitä niin mielelle kuin kropallekin,mahtavaa kun ei tarvitse palella! Paluu vesillä treenaamiseen sujuiensimmäisellä viikolla hyvin. Nyt tällä toisella viikolla jouduin olemaanmaanantain ja tiistain pois treeneistä, kun flunssan poikanen piti minuttiukasti sängyssä nenäliinapaketin kanssa. Vähällä kuitenkin selvisin jakeskiviikosta lähtien olen ollut takaisin treenivahvuudessa.

Tasan kuuden kuukauden päästä syttyy olympiatuli Lontoossa.Ja täällä Floridassa on käynnissä tiukka valmistautuminen tulevaan olympiakauteen.Joka päivä ja jokaisessa treenissä se on jo mielessä – Lontoo jaolympiarenkaat.

Hesa-päivä

2012-01-17T14:38:00.010+02:00

Punaisella matolla Urheilugaalassa.
Kuva.

Eilen vietin mukavan päivän Helsingissä. Ensimmäisenä ohjelmassa oli ministeriön tilaisuus musiikkitalolla. Kulttuuri- ja opetusministeri Paavo Arhinmäkin jakoi kesälajien urheilija-apurahat ja oli jälleen kerran ilo olla mukana pokkaamassa apuraha. Tämän apurahat turvinhan voin keskittyä urheilemiseen ja apuraha tuo pientä taloudellista varmuutta taas seuraavaksi vuodeksi.

Musiikkitalolta suuntasin kampaajan kautta Hartwall-areenalle seuraamaan Urheilugaalaa. Olin mukana ensimmäistä kertaa ja olipa mukava ilta! Oli hienoa juhlistaa suomalaista urheilua ja muistella menneen vuoden kohokohtia! On urheilu vain hieno ja tunteita herättävä juttu!

Urheilutoimittajat valitsivat eilen myös lajien parhaat urheilijat ja ilokseni valinta osui kohdalleni. Kiitos toimittajille!

Eilisen juhlahumun jälkeen tänään on ollut paluu arkeen. Pyykkikone pyörii ja matkalaukku on jälleen esillä. Huomenna aamulla on aika lentää kohti lämpöisempiä olosuhteita ja kuuden viikon tauon jälkeen on aika palata "sorvin ääreen". Suuntana siis tuttu Florida.

Hyvää Uutta Vuotta 2012!

2012-01-08T17:12:00.001+02:00

Hyvää Uutta Vuotta 2012 kaikille ja terveisiä Oslonlentokentältä! Olen viettänyt tämän olympiavuoden ensimmäisen viikon Norjanvuorilla Geilossa hiihtoleirillä. Meillä oli kasassa seitsemän melojatytönkansainvälinen hiihtoleiri. Paikalla oli tyttöjä viidestä maasta ja kolmemaanosaa oli edustettuna.

Ajatus kansainvälisestä hiihtoleiristä lähti pienestävitsissä yhtenä lauantai-iltana Floridassa marraskuussa. Ja seuraavallaviikolla meillä oli mökki buukattuna ja aloimme etsimään lentolippuja. Olimmesiis viikon Geilossa, noin 3,5 tunnin ajomatkan päässä Oslosta, norjalaisenmelojan Agnesin perheen mökillä.

Paikka oli upea. Pääsimme hiihtämään vuorille puurajanyläpuolelle ja mitkä näköalat siellä olivat! Ja eilen teimme viimeisenhiihtolenkin illalla ylhäällä vuorilla kuunvalossa, oli kuin olisimme hiihtäneetkuussa! Upeita maisemia, kovia treenejä ja mukavaa seuraa oli siis tarjollaviikon verran.

Eilen hiihdimme pienen 10km leirikisan. Agnesin sisko Celinehiihtää norjan sprinttimaajoukkueessa ja saimme häneltä lainaan hänen kisanumeroita.Norjalaiset lainasivat meille kaikille myös oikeat kisatrikoot. Oli meillävähän narussa pidättelemistä kun vedimme vaatteet päällä, mutta varmastijokaisen ajasta lähti muutama sekunti jo ihan sen takia, että näytimme niin”proilta” hiihtoasuissa.

Kisanumeroiden jako kisaa edeltävänä iltana.

10km leirikisa käynnissä.

Mahtava viikko siis takana ja viikko oli loistava aloitus olympiavuodelle. Nyt illalla lennän kotiin ja reilun viikon päästäkeskiviikkona 18.1 suuntaan sitten takaisin Floridaan.

Iloisia ilmeitä leirikisan jälkeen.
Michaela (Ruotsi), Agnes (Norja), Bridget (Etelä-Afrikka),
Lisa (Norja), Jenni, Emilie (kanada) Ja Louise (Norja)

Ensimmäiset olympiavalinnat

2011-12-08T20:47:00.000+02:00

Tänään Suomen olympiakomitea valitsi ensimmäiset urheiljat Lontoon olympiajoukkueeseen. Melojia ei vielä tässä valinnassa ollut mukana yksinkertaisesti siitä syystä, että Kanoottiliitto ei vielä esittänyt urheilijoita joukkueeseen. Liittomme karsintasääntöjen mukaan meidän pitää vielä tulevana kesänä osoittaa maailman cupin -osakilpailuissa kisakuntomme.

Seuraava olympiakomitean valintakokous on toukokuun 24. päivä. Toivottavasti annan jo ensimmäisessä maailma cupin -osakilpailussa Puolassa riittävän näytön 200 metrille, jotta valinta tulisi tuolloin. Viimeinen mahdollisuus joukkueeseen nimeämiselle on 5. heinäkuuta.

Onnitteluja tänään valituille urheiljoille ja tsemppiä kaikille harjoitteluun! 232 päivää jäljellä avajaisiin!

Kansainvälisiä kaksikoita

2011-11-29T04:27:00.000+02:00

Tänään iltapäivällä kasasimme neljä kaksikkoa vesille treeniporukastamme. Kahdeksan tyttöä ja seitsemän eri kansalaisuutta edustettuna: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Irlanti, Kanada ja Etelä-Afrikka. Itse istuin yhden kaksikon etupönttöön ja taakseni sain norjan Agnesin. (btw, Agnesin sisko Celine Brun-Lie osaa hiihtää, saavutuksena mm. 6. sija Vancouverin olympialaisten sprintistä.) Ohjelmassa tänään iltapäivällä oli 4x500m ja 4x200m.

Alkuverryttelyä

Kaksikolla treenaaminen tuo mukavaa vaihtelua treenaamiseen ja myös hyvän erilaisen ärsykkeen kropalle. Olipa taas mukava pitkän tauon jälkeen istahtaa kaksikkoon ja tuntea kaksikon vauhti. Mukava ja hyvä treeni siis takana.

Lähtövalmisteluja laiturilla ennen treeniä. Jalkapuut ja penkit oikeille paikoille.

Kuvat: Rene Holten Poulsen

Uivat melojat

2011-11-20T20:37:00.000+02:00

Useasti minulta kysytään miksi olen aloittanut juuri melomaan ja mikä minua melonnassa viehättää. Melonnan olen aloittanut aika lailla sattuman kautta, kaverini meloivat ja heidän mukanaan vuonna 1989 lähdin melontakouluun Lahden Joutjärvelle. Ja pikku hiljaa sitä vain innostui enemmän ja enemmän lajista. Melonnassa minua viehättää varmasti se, kuinka lähelle luontoa tässä pääsee. Ja lajina melonta on todella haastava - meloja ei ole koskaan valmis meloja.

Melonnan harjoittelu on myös todella monipuolista. Vaikka olemme melojia, ei harjoittelumme ole pelkkää melontaa! Näin syksyllä treeniviikolla treenaamme 10 kertaa viikossa vesillä. Sen lisäksi teemme viikossa 3 puntti-, kaksi juoksu- ja kaksi uintitreeniä. Eli joka tiistai ja torstai aamumelonnan jälkeen klo 10.30 vedämme simmarit päälle ja pulahdamme Indian Harbour Beachin uima-altaaseen.

Alkuverryttely käynnissä

4x100m 2min lähdöilä + 20x50m minuutin lähdöillä ohjelmassa.

Vedenalainen joukkuekuva treeniporukastamme uintitreenin jälkeen

Speed

2011-11-18T01:15:00.000+02:00

Näin syksyn leirilllä harjoittelu koostuu pitkälti erilaisista pitkistä melontatreeneistä, välillä mennään vähän hiljaisemmilla vaihdeilla perus- ja vauhtikestävyystasoilla ja välillä kovempaa maitohappojen kanssa. Tänään aamulla päivän ensimmäisenä treeninä oli kuitenkin nopeustreeni: 10x10sek, 5 minuutin palautuksella. Linjassa 11 tyttöä ja valmentajani Martin. Veneessä ja kameran takana norjalaisten valmentaja Morten. 3,2,1, GO!

Vasemmalta oikealle: Henriette, Agnes, Louise, Lisa, Martin, Jenni, Jenny, Mira, Pauliina, Enni, Oona

IHB

2011-11-12T01:56:00.001+02:00

Ensimmäinen leiriviikko Indian Harbor Beachillä (IHB) on takana. Onpa ollut mukava treenata taas lämpöisessä (vaikkakin aika tuulisissa olosuhteissa). Ja tänne on aina niin mukava palata! Kajakkinikin löytyi tanskalaisten varastosta ja pienen innovointituokion jälkeen kajakki saati kuljetetuksi varastolta tänne Pinesiin ilman kattotelineitä. Alla todistusaineistoa kuvan muodossa kuljetuksesta... Onneksi matkaa on vain se pari kilometriä...

Vielä vesillä ei ole ruuhkaa, mutta päivittäin uusia melojia saapuu paikalle. Tällä hetkellä vesillä treenaa meidän suomalaisten lisäksi norjalaisia, tanskalaisia, saksalaisia, kanadalaisia ja yksi ruotsalainen ja hollantilainen.

Meidän tyttöjen treeniporukka on nyt ensimmäisellä viikolla koostunut meistä suomalaisista, norjalaisista ja hollantilaisesta tytöstä. Sunnuntaina saadaa treeniryhmään vahvistukseksi viime talvelta tutut treenikaverini Henriette ja Jenny.

Arki on siis alkanut jälleen kerran rullaamaan täällä. Kroppa on totuttautunut sekä aikaeroon että siihen, että päivässä treenataan kolme kertaa. Kaikki on siis hyvin Floridan aurigon alla!

Og min norske venner, hilsener! Og takk for det gode første uken av trening sammen!

Ja matka jatkuu!

2011-11-01T09:26:00.000+02:00

Pyykkikone pyörii ja matkalaukku ja melaputki pitäisi kaivaa esille parin kuukauden tauon jälkeen! Eli huomenna suuntaan kauden ensimmäiselle leirille. Paikkana jo tuttu Pines Resort Indian Harbour Beachillä Floridassa. Seuraavat neljä viikkoa tulen siis treenaamaan toivottavasti Floridan auringon alla. Jälleen kerran kasassa on hyvä treeniporukka, joten ei muuta kuin menoksi!

Tue urheilijaa!

2011-10-18T10:59:00.001+03:00

Viime viikolla starttasi Suomessa uusi projekti: Tueurheilijaa.fi. Tämän konseptin kautta kuka tahansa voi antaa tukea suomalaiselle urheilulle tukemalla haluamaan yksilöurheilijaa. Tueurheilijaa.fi - nettisivujen kautta voit käydä tilaamassa hienon Helsingin Olympialaisten kullatun 60-vuotisjuhlaharkon ja päättää kenelle urheilijalle haluat tuoton lahjoitettavan! Käy siis vilkaisemassa sivustoa tueurheilijaa.fi niin näet miten homma toimii! Tässä suora linkki vielä minun tukisivulle. Pääset myös sivulleni klikkaamalla blogin oikeassa reunassa oleva Tue urheilijaa -logoa!

Haastakin nyt jokaisen blogini lukijan mukaan tukemaan Suomalaista urheilua!

Uusi menopeli!

2011-10-09T18:20:00.002+03:00

Viime maanantaina hain Helsingistä Schenkerin-terminaalilta paketin Portugalista. Ja paketista kuoriutui uusi menopelini:

Nelo Quattro M.

Olympiakauden kunniaksi sini-valkoisena.

299 päivää

2011-10-02T20:56:00.001+03:00

299 päivää ja Lontoon olympialaiset alkavat! Ja harjoittelu kohti olympiadin huipentumaa on alkanut! Pari viikkoa olen tässä harrastanut liikuntaa eli harjoitellut vähän vapaammin, sen mukaan miltä on tuntunut ja totutellut kroppaa hatjoitteluun. Huomenna on sitten edessä paluu normaaliin treenirytmiin. Kroppa ja mieli ovat nyt levänneet ja uusi kausi voi siis alkaa. Nyt lokakuun harjoittelen vielä kotimaassa, mutta marraskuussa suuntana on jälleen Florida ja toivottavasti lämpöisemmät treeniolosuhteet.

Hauskaa syksyä kaikille!

Terkut Lontoosta!

2011-09-07T13:51:00.000+03:00

Viime viikolla olin siis tutustumassa ensi kesän olympiakisapaikkaan. Ratamelonta ja soutu kilpaillaan Etonin yliopiston Dorney-lakella. Järvi sijaitsee sen verran kaukana tulevasta kisäkylästä, että kisojen aikana melojat ja soutajat majoittuvat Royal Holloway yliopiston kampuksella, joka sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä järveltä. Asuimme nyt viime viikolla samaisessa paikassa, joten pääsimme hyvin tuntumaan majoituksesta ja kulkemisesta kisapaikalle.

Itse esikisa meni ihan kohtuullisesti, olin finaalissa 6. MM-kisojen jälkeen olin todella väsynyt ja lepäsin viikon verran. Ei ehkä paras tapa valmistautua kisaan, mutta kroppa ja pää kaipasi lepoa eikä itse esikisalla loppujen lopuksi ole suurtakaan merkitystä. Lisäksi sairastuin perjantai-iltana jonkinlaiseen "turistiripuliin", joten lauantaina alku- ja välierissä ei ollut kovinkaan vahva olo meloa...

Mutta kaiken kaikkiaan reissu oli antoisa. On paljon helpompi lähteä ensi vuonna olympiakisoihin, kun tietää mihin on menossa ja paikka on jo entuudestaan tuttu. Ja kisapaikkaan tutustumisen lisäksi ehdin käymään pari kertaa myös Lonton keskustassa. Normaalistihan kisareissuilla ei tule nähtyä mitän muuta kuin lentokenttä, melontapaikka ja hotelli. Big Ben on siis nyt nähty :)

London calling!

2011-08-25T16:17:00.000+03:00

Ja tulihan se maapaikka sieltä!

B-finaaliveto ei ollut mitenkään kummoinen, takaraivossa kummitteli olympiarenkaat kun lähtölaitteisiin menin. Lopputuloksissa olin siis 12 ja sain 6. maapaikan 200 metrin kisassa. Sunnuntain urheiluruudun jutun viimeisestä kisapäivästä voi käydä katsomassa Yle Areenassa.

Tässä vielä muutamia kuvia kisaviikonlopulta (kuvaaja Petteri Ehoniemi ja lisää Petterin kuvia MM-kisoista löytyy täältä).

Välierä, rata 7.

Tässä vaiheessa vielä ihan rintarinnan Unkarin radan 4 kanssa,

maalissa eroa se vajaa 10cm, joka erotti minut A-finaalista...

Taistelua maapaikasta B-finaalissa, radalla 6.

Katsomossa riitti sekä lämpöä, että katsojia!

Kisakausi jatkuu vielä ensi viikolla Lontoossa esikisoissa. Sen jälkeen on edessä muutaman viikon loma ja viikolla 38 alkaa uusi harjoituskausi kohti Lontoon olympialaisia!

Taistelu olympiapaikasta jatkuu!

2011-08-20T17:12:00.000+03:00

Valitettavasti en ole huomenna taistelemassa MM-mitaleista 200 metrin A-finaalissa. Tein hyvän suorituksen välierässä, valitettavasti vain jäin finaalipaikasta kymmenyksen. Kilpailu on kovaa ja tiukkaa, välierissä 14 tyttöä meloi alle 41 sekunnin ja lähes sekunnin sisään! Itse jäin välierien nopeimmalle 0,7 sekuntia ja tie finaaliin siis nousi pystyyn!

Sen sijaan olympiapaikan metsästys jatkuu huomenna klo 12.24 paikallista aikaa B-finaalissa. B-finaalissa on vielä 4 olympiapaikkaa jaossa, koska A-finaalissa kilpailee 5 tyttöä, joilla on jo olympiapaikka muista luokista. Olympiakarsintasääntöjen mukaan yksi urheilija ei voi meloa maalleen useampaa kuin yhden paikan, sen takia paikkoja siis riittää myös B-finaalin puolelle. Ja B-finalisteista Kiinan, Saksan ja Serbian tytöillä on jo olympiapaikat.

Taistelu siis jatkuu!

Kuulumiset ennen MM-kisoja!

2011-08-18T16:24:00.000+03:00

Tässä vielä kuulumisia ennen MM-kisoja Olympiakomitean tekemän videon muodossa:

Eilen Urheiluruudussa oli myös MM-kisojen ennakkojuttu. Sen voi käydä katsomassa YLE Areenasta (melonta alkaa noin kolmen minuutin kohdalta).

Kisapaikalla kaikki on omalta osaltani valmiina. Kajakkini oli saanut vähän kolhuja pohjaan kuljetuksesta, mutta kajakkivalmistajani Nelo korjasi sen viime yön aikana. Lämmin sää hellii täällä lihaksia ja valmistautumisharjoitukset ovat sujuneet mukavasti. Huomenna käyn vielä kerran vesillä vähän herättelemään kroppaa, päälle kevyttä hierontaa ja ruokaa - sitten on tämä tyttö valmis MM-kisakoitokseen. Lauantaina klo 9.04 paikallista aikaa (klo 10.04 Suomen aikaa) se sitten alkaa. Kisa on kovaa ja linjalle asettuu todella monta nopeaa naista. Nyt saa siis olla nopea!

Suomen joukkueen ensimmäisen finaalipaikka saavutettiin jo eilen - Henry Manni meloo tänään iltapäivällä paramelonnan finaalissa. Peukut on siis pystyssä Henkalle ja koko joukkueelle täällä!

Tänään on myös jo jaettu ensimmäisiä olympiapaikkoja naisille, kun naisten nelikon 500 metrin finalistit on alku- ja välierien jälkeen selvillä. Nelikoillahan tämä on ainoa karsintakisa ja kaikkiaan 10 parasta nelosta saa paikan. Road to London on siis käynnissä!

Kisaviikko!

2011-08-16T22:52:00.001+03:00

Kohta se alkaa!

Huomenna keskiviikkona lennän Unkariin. Omalta osaltani kisat alkavat lauantaiaamuna, jolloin melotaan 200 metrin alku- ja välierät. Sunnuntaina on sitten vuorossa finaalit!

Enää paljoa ei ole tehtävänä. Kroppaa vähän herätellään ja mieltä pidetään virkeänä. Ja odottelen, että pääsen radalle. Vuosi on taas treenattu ja nyt on aika näyttää mihin sitä tämä tyttö pystyy! Ja mikä tärkeintä - nauttia kilpailemisesta!

Kisoissa ensisijaisena tavoitteenani on meloa Suomelle maapaikka ensi vuoden Lontoon olympialaisiin, tämä vaatii siis sijoittumista 8. parhaan joukkoon! Mutta onhan siellä jaossa myös MM-mitalit ja mikä olisikaan mukavampi tapa lopettaa kilpaileminen MM-tasolla kuin seisomalla palkintopallilla :) (seuraavat MM-kilpailut melotaan vuonna 2013 ja silloin on aika antaa jo seuraavalle sukupolvelle tilaa melonta-areenoilla...)

Peukut ja varpaat taas pystyyn!

Ja tässä vielä muutamia linkkejä, joiden avuilla voi kisoja seurailla:

Eurosport lähettää 13 tuntia suoraa lähetystä kisoista torstaista sunnuntaihin. (Eurosportin lähetysajat)
Kisajärjestäjien sivut, sieltä löytyy jälleen infoa kisoista, lähtölistat ja tulokset.
Mobiilisovellus Nokialaiseen, eli nokialaisen omistajat voivat tsekata lähtölistoja ja tuloksia (kenties jotakin muutakin?) sovelluksen kautta.

Yle on myös paikanpäällä seuraamassa kisoja, joten kannattaa myös katsella Yle Urheilun -nettisivuja ja Urheiluruutuja!

Tulosruutu su 14.8.2011

2011-08-16T20:53:00.001+03:00

Tulosruutu oli Kisakalliossa viime viikolla tekemässä ennakkojuttua MM-kisoista. Juttu tuli ulos Tulosruudussa viime sunnuntaina. Tästä linkistä pääset katsomaan jutun (melonta alkaa kohdasta 11:13).

ps. ja aina sitä penkkitulosta udellaan, niin tälläkin kertaa...

Viikko!

2011-08-11T13:40:00.000+03:00

Countdown on käynnissä, viikon päästä melotaan Unkarissa ratamelonnan MM-kisoja! Omalta osaltani kisat alkavat lauantaina, joten omaan starttiini on vielä reilu viikko aikaa. Kuitenkin kisat alkavat jo koko ajan pyöriä mielessä - hyvässä mielessä! Olen tällä hetkellä hyvin luottavainen omaan kuntooni ja osaamiseeni, kunhan vain jo pääsisi radalle!

Ja radalla MM-kisoissa ei tarvitse olla yksin. Naisten yksikön 200 metrille on lisäkseni ilmoittatunut 54 muuta maata ja 8 parasta saavat olympiapaikan. Aikamoista karsintaa siis tullaan suorittamaan, ennen kuin tiedetään ketkä paikan saavat. Kaiken kaikkiaan kisoihin osallistuu 95 maata ja noin 1300 urheilijaa. Eli tiedossa on siis kaikkien aikojen isoimmat MM-kisat. Vaikka siis Suomessa olemme aikas pieni laji, niin kansainvälisesti ratamelonta on kyllä ihan jotain muuta kuin marginaalilaji :)

Tämän viikon olen ollut vielä Kisakallion urheiluopistolla valmistautumisleirillä MM-joukkueen kanssa. Onkin ollut mukavaa olla täällä treenamassa porukassa ja syödä valmiista ruokapöydästä. Kaikki alkaa olemaan siis valmista ensi viikkoa varten.

5 vuotta sitten melottiin maailmanmestaruuksista Unkarissa näissä tunnelmissa:

Jotain vastaavaa on siis viikon päästä luvassa ;)

Vajaat 3 viikkoa!

2011-08-01T16:17:00.001+03:00

Kausi lähenee siis kovalla vauhdilla loppuaan - 3 viikon päästä on MM-melonnat melottu! Hurjaa! Kesä on taas kulunut hirveällä vauhdilla, toivottavasti kajakissakin alkaa pikku hiljaa löytymään "hirveää" vauhtia :)

Viime viikon harjoittelin kotona Kaukajärvellä, Pirkkamelojien junioripojat olivat treeniseurana ja kirittäjinä. Sitä edellinen viikko (SM-kisojen jälkeinen viikko) sujui Kisakalliossa 65 muun melojan kanssa Kanoottiliiton nuorisoleirillä. Siellä treeniseurana oli pääasiassa Anne ja ruotsalainen Sofia. Tämän viikon treenailen vielä kotona, ensi viikolla menemme MM-joukkueen kanssa valmistautumisleirille Kisakallioon ja sitten onkin jo edessä MM-matka...

Viime lauantaina päätin viimeisen todella kovan treenijakson ennen MM-kisoja. Mutta nyt harjoittelua kevennetään ja kropalle, sekä miellelle annetaan aikaa alkaa virittäytymään MM-kisavireeseen. Mitään sängyssä makailua nämä viimeiset viikot eivät kuitenkaan ole, vaan kovia harjoituksia tehdään edelleen, kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin normaalisti. Raaka työ on siis tehty, nyt on aika hienosäätää kuntoa!

Ajatukset on siis jo vahvasti Unkarissa, odotan todella että pääsen kohta kisaamaan!

SM 2011

2011-07-18T08:48:00.002+03:00

Naisten K1 500m finaali (kuvaaja Krister Majander)

Viikonloppuna kisattiin Kangasalla SM-kisat yksiköillä ja kaksikoilla. Viikonlopun saldoksi osaltani tuli yksiköllä kultaa 200 metriltä ja hopeaa 500 metriltä sekä kultaa kaksikoiden 200 ja 500 metrillä ja viestissä (3x200m). Viikonloppu oli siis tulosten osalta aikalailla sitä mitä osasinkin odottaa.

Molemmat yksikkökisat Annen kanssa olivat tiukkoja. Perjantaina 200 metrillä voittajaa tutkittiin maalikamerasta ja eilen 500 metrillä eroa oli puolen sekunnin luokkaa. Perjantaina kilpailtiin järkyttävässä sivutuulessa, joten olin todella tyytyväinen että ensinnäkin selvisin maaliin kaatumatta ja jopa nopeimpana. Minähän en tunnetusti ole mikään aallokkomeloja! Valmentajani Martin kommentoikin perjantai-iltana tuloksia, että "was this the Jenni I know??"- yleensähän minä olen se joka lamaantuu täysin aallokossa... Mutta pystyssä selvittiin, vaikka kilpailulla ei ollut mitään tekemistä enää ratamelonnan kanssa.

K1 200m Finaali (kuvaaja Krister Majander)

Eilen sunnuntaina onneksi sää suosi, vaikka keli ei pienestä sivuvastaisesta johtuen ollutkaan mikään supernopea. Vaikka kropassa vielä tuntuikin treeniväsymystä, niin oli ihan kiva kilpailla ja sainkin hyvin irti kisavedoissa. Kisaviikonloppu toi siis mukavan tauon harjoitteluun.

K1 500m finaalin loppurutistusta (kuvaaja Krister Majander)

Omien melontojen lisäksi muita kohokohtia viikonlopun aikana oli mielestäni:

- naisten kaksikoiden 500 metrillä Vesisamoilijoiden kaksoisvoitto,

- Vesisamoilijoiden Nikon pronssimitali 500 metrillä - eli muutaman vuoden tauon jälkeen mitali myös miesmelonnasta Lahteen,

- Kallen kaksi mestaruutta kaksikolla valmennettavansa Niklaksen kanssa,

- Kallen valmennettavan Niklaksen (17v) voitto miesten 200 metrillä. Samalla päättyi Kimmo Latvamäen ties kuinka monen vuoden voittoputki 200 metrillä SM-kisoissa.

Vesisamoilijoiden kaksikot yhteiskuvassa kaksoisvoiton jälkeen!

Täältä löytyy vielä kaikki tulokset viikonlopulta.

Nyt sitten vielä pitäisi laittaa viikon treenikamat kassiin ja kääntää autonnokka kohti Lohjaa ja Kisakalliota. Siellä olisi siis tarkoitus treenailla ensi viikolla Kanoottiliiton yhteisellä leirillä.

N K2 200m palkintojenjako (kuvaaja Krister Majander)

Terkkuja Kööpenhaminasta!

2011-07-05T14:55:00.002+03:00

Kööpenhamina ja Bagsvaerd-järvi ovat siis kohteena tällä viikolla. Olentäällä hyvän ystäväni ja treenikaverini Henrietten luona treenailemassa tämänviikon. Lensin tänne viime sunnuntaina ja lauantaina aamupäivä treenien jälkeenon tarkoitus lentää takaisin Suomeen. Valmentajani Martin, joka toimii myöstanskan maajoukkueen päävalmentajana, on myös täällä paikalla tällä viikolla.Pääsen siis treenailemaan hyvässä seurassa ja valmentajani valvovan silmän alla– hienoa!

Tarkoituksena on viikon aikana tehdä muutamia treenejämiehistökajakeilla. Näin saadaan kroppaan hieman erilaista ärsykettä jamiehistökajakit toimivat hyvin ”ylirytmiharjoitteluna”. Tänään iltapäivällä tarkoituksenaon istahtaa nelikkoon tanskan miesten 200 metrin kaksikon kanssa, vauhtia tuleesiis varmasti riittämään.

Muuten harjoittelu EM-kisojen jälkeen on ollut perusharjoitteluakaikilla vauhtitasoilla. EM-kisojen jälkeen sairastin kesäflunssan, muttaonneksi pääsin siitä eroon nopeasti ja viime viikolla pystyin jo treenailemaannormaalista. Teen tässä nyt muutaman viikon intensiivisen ja todella kovantreenijakson, ensi viikolla kilpailen SM-kisoissa ja sen jälkeen on vielä 5viikkoa MM-kisoihin. Viikko, päivä ja treeni kerrallaan siis tehdään matkaakohti kauden huipentumaa.

EM 4.

2011-06-20T11:55:00.000+03:00

Tiukkaa on!

Eilen siis melottiin Belgradissa naisten 200 metrin EM-finaali. Seitsemän parasta mahtui 0,7 sekunnin sisään, joten erot ovat todella pieniä! Palkintopalli jäi vajaan 0,25 sekunnin päähän, tällä kertaa oli siis tyydyttävä 4. sijaan. Palkintopallille olisi ollut mukava nousta pokkaamaan arvokisamitali, mutta en voi olla kovin pettynyt suoritukseeni. Hetkellisesti mitallitta jääminen tietysti harmitti, mutta kokonaisuudessa tästä on hyvä jatkaa kohti kauden pääkilpailuja, elokuussa melottavia MM-kisoja.

Tässä linkki vielä urheiluruudun juttuun kisoista (katsottavissa seuraavat 2 viikkoa).

Tänään nautin lepopäivästä, huomenna alkaa harjoittelu kohti MM-kisoja. Ajatukset ja katse on jo siis siirretty kohti Unkaria. Vielä 58 päivää ja päseen melomaan maailman parhaimmalle melontastadionille, maailman parhaimman melontayleisön eteen! Can't wait!

Kajakin nokka kohti Serbiaa!

2011-06-14T14:46:00.004+03:00

Kesä on vierähtänyt sen verran eteenpäin, että tulevana viikonloppuna melotaan kauden ensimmäiset arvokilpailut. Viikonloppuna ratkotaan siis Euroopan mestaruudet Belgradissa, Serbiassa. Suomen joukkue on tällä kertaa pieni, kun olemme ainoastaan Annen kanssa edustamassa Suomea. Uskon kylläkin, että olemme aika iskukykyinen joukkue, vaikka emme olekaan joukkueena sieltä suuremmasta päästä :) Kaiken kaikkiaan 37 maata kilpailee viikonloppuna maanosan mestaruuksista!

Kilpailen kisoissa yksiköllä 200m ja Anne meloo 500 metriä. Maailman cupissahan saimme vielä molemmat vetää molemilla matkoilla, kun cup kisoissa jokainen maa saa laittaa linjaan kaksi alusta/matka. Arvokilpailuissa (EM, MM ja Olympialaiset) vain yksi edustaja on sallittu.

Lennän kisapaikalle torstai aamuna ja omalta osaltani kisat alkavat lauantaina aamulla 200 metrin alkuerillä. Välierät melotaan lauantaina iltapäivällä ja finaalit sunnuntaina. Kisajärjestäjien sivuilta löytyy taas lähtölistat ja tulokset.
Peukut pystyyn!

Sneak peek

2011-06-07T21:00:00.003+03:00

Jos joku on ihmetellyt, että maailman cupin kisakuvissa melon erilaisilla kajakeilla, niin tiedoksi, että nuo kajakit ovat olleen lainakajakkeja. Duisburgissa pääsin kisojen jälkeen hipelöimään ja vähän virittelemään uutta kajakkiani, joka tuli suoraan tehtaalta Saksaan. Tsekkasin, että kaikki on kunnossa EM-kisoja varten, jossa uusi paattini pääsee ensi viikolla sitten tosi toimiin. Kajakki jatkoi matkaan kisojen jälkeen kajakkivalmistajani Nelon rekassa kohti Serbiaa.

Tässä pikku vilautus, että minkalaisella kajakilla tänä kesänä arvokisoissa tulen melomaan. Aika isänmaallista tällä kertaa, vai mitä?

Pronssia Duisburgin maailman cupista!

2011-06-05T17:02:00.000+03:00

Viikko Duisburgin kisan jälkeen on hurahtanut vauhdilla kotona, joten on kai jo viimein aika tiivistää viimeinenkin maailman cupin osakilpailu täällä blogissa.

200m alkuerä

Duisburgin kisa kulki aika pitkälti samaa kaavaa kuin edellisellä viikolla Racicessa, meloin B-finaalissa 500 metrillä (olin 2. eli kokonaissijoitus 11.) ja 200 metrillä A-finaalissa. 200 metrin finaaliveto ei ollut mikään superveto, mutta silti sain itseni kammettua palkintopallille, hyvä niin! Pronssimitali kaulassa oli hyvä päättää tämän vuotinen maailman cup -tournee!

200m välierä

Tässä vielä videomuodossa 200 metrin finaali:

Kisan jälkeen pidin maanantain ja tistain kokonaan lepoa treeneistä. Muutenkin tämä kulunut viikko on ollut reilusti kevyempi harjoittelussa, kroppa alkoikin olemaan jo aika puhki tiukan kevään jäljiltä. Ohjelmassa on ollut pääasiassa perushajoittelua ja hierontaa. Nyt alkaakin jo tuntumaan, että on mukava huomenna palata normaaliin treenirytmiin. Viikon joudun kyllä aloittamaan "värikkäissä" tunnelmissa, kun eilen nyrjäytin nilkkani Kaukajärven rannassa ja tänään siihen laitettiin kinesioteippaus auttamaan paranemista. Onneksi minulla on hyvä tukijoukko, joten jalan hoitaminen sunnuntaiaamuna ei ollut ongelma, kiitos Makke! Ja onneksi vaiva on "vain" nilkassa, eikä esimerkiksi kädessä. Enkä ole juoksija...

5-10 päivän jälkeen mulla taitaa olla aikamoinen "zebra-jalka",

jos säät yhtään jatkuvat näin aurinkoisina kuin tänään...

Ja taas mennään!

2011-05-25T12:30:00.001+03:00

Kauaa tässä ei ole ehtinyt voimia keräilemään viime viikkoisen kisan jälkeen, vaan matkaa on taas jatkettava. Tänään iltapäivällä lennän Saksaan ja perjantaina pamahtaa käyntiin kauden kolmas ja samalla viimeinen maailman cupin -osakilpailu Duisburgissa. Kisaohjelman on jälleen sama kuin kahdessa ensimmäisessäkin osakilpailussa. Eli perjantaina ohjelmassa ovat 500 mertin alku- ja välierät. Lauantaina melotaan 500m finaalit sekä 200 metrin alku- ja välierät. Ja sunnuntaina 200 metrin finaalit.

Kisajärjestäjien sivuilta löytyy taas lähtölistat ja tulokset aikanaan. Ja kisoja voi seurata viikonlopun aikana livenä kansainvälisen kanoottiliiton nettisuvujen kautta (Video on demand -kohdassa). Alustavan aikataulun mukaan lauantaina live-lähetys alkaa klo 11.30 Suomen aikaa (8.30 GMT) ja sunnuntaina klo 11.00 (8.00 GMT). Toivotaan, että nettiyhteydet toimivat!

Hopeaa maailman cupin -osakilpailussa!

2011-05-24T12:10:00.006+03:00

Onnistunut maailman cup -kisaviikonloppu Tsekeissä on siis nyt takana. En voi olla mitään muuta kuin tyytyväinen! Hopeaa 200 metrillä ja 10. sija 500 metrillä ovat tässä vaiheessa kautta loistavia suorituksia. Melonta kulki koko viikonlopun helposti ja tuntui että olin ottanut ison harppauksen eteenpäin ensimmäisen maailman cupin kisan jälkeen. Olipa mukava olla radalla! Tietysti paljon on vielä tehtävää, eikä vauhti todellakaan ole vielä sitä mitä se myöhemmässä vaiheessa kautta toivottavasti vielä tulee olemaan. Mutta viime viikonlopun tulokset antava uskoa siihen, että tavella treeneissä tehdyt asiat ovat olleet oikeita ja harjoittelu on tuottanut tulosta. Tästä on siis edelleen hyvä jatkaa kautta eteenpäin!

Tässä vielä video 200m finaalista. Olen radalla 6 (rata yksi kauimpana kamerasta), puna-mustassa kanootissa, valkoisessa paidassa:

Linkki videoon.

Huomisesta keskiviikosta alkaen Kansainvälisen Kanoottiliiton nettisivuilla voi katsoa kaikki viikonlopun finaalit.

Racice on aina ollut yksi suosikki radoistani ja on sitä edelleen. Olosuhteet radan ulkopuolella ovat suhtkoht' karut, mutta itse rata on loistava. Kahden kilometrin pituinen kisa-allas ja erillinen veryttelyallas tekevät radasta tasapuolisen kaikille. Ja olipa mukava päästä kisaamaan lämpimässä ilmassa ja vedessä, sprintterin lihakset tykkäävät :)

"Varikkoalue" torstaina ennen kisojen alkua, vielä aika rauhallista....

Veryttelyaltaassa sopu sijaa antaa...

Ja tässä vielä muutamia kuvia radalta joukkueenjohtajamme Laurin ikuistamana:

500m B-finaali käynnissä

500 m B-finaalin lopussa tiukkaa taistelua italian Josefa Idemin kanssa...

... sain kuitenkin rutistettua itseni lopussa ohi ja B-finaalin ykköseksi

200 metrin välierän jälkeen kuulumisten vaihtoa kilpakumppaneiden kanssa

Ja äiti oli huolissaan palkintojenjaosta saamistani kukista ja niiden kohtalosta. Kukat koristivat aika karua "lepohuonettamme" sunnuntain ja jätin ne sinne odotamaan siivoajia, toivottavasti ilahduttivat heitä :)

Ja sitten Tsekkeihin

2011-05-17T22:28:00.000+03:00

Huomenna lennän Prahaan ja sieltä noin tunnin ajomatkan päässä on Racice, jossa kilpaillaan tulevana viikonloppuna toinen maailman cupin osakilpailu. Kisaan edelleen yksiköllä sekä 500 ja 200 metrillä. Kisäjärjestäjien sivuilta löytyy taas niin lähtölistat kuin tuloksetkin. Ja sekä lauantaina että sunnuntaina Eurosport näyttää A-finaaleja suorana. Lähetysajat voi käydä tarkastamassa Eurosportin aikatauluista: tv.eurosport.fi/tvschedule.shtml. Toivottavasti tällä kertaa pääsen melomaan A-finaaleihin!

Puolan maailman cup

2011-05-12T14:35:00.000+03:00

Viime viikonloppuna avasin kisakauteni Puolassa maailman cupin ensimmäisessä osakilpailussa. Lopullisiin tuloksiin kirjoitettiin Jenni Mikkosen kohdalle kaksi kertaa B-finaalin voitto, eli 10. sijat. Ihan kohtuullinen kaudenavaus!

Kisoissa melottiin ensin 500 metriä. Alku- ja välieräni olivat vielä luokattoman huonoa melontaa minulle. En löytänyt kahdessa ekassa vedossa ollenkaan ns. matkavauhtia. Huomasin todella, että en ole treenannut tänä talvena 500 metriä! B-finaalissa sitten meloinkin jo ihan eri vauhtia, kun heti alkukiihdytyksen jälkeen löysin rennon, kovan matkavauhdin. 200 metriä ennen maalia vähän huolestuin, että jaksanko maaliin asti ja saavatko muut tytöt minut kiinni, mutta sain pidettyä kilpasiskot koko matkan ajan takanani.

Lauantaina iltapäivällä melottiin 200 metrin alku- ja välierät. Aamulla melottu 500 metrin B-finaali painoi yllättävän paljon vielä kropassa kun asetuin linjalle. Ja sama stoori jatkui tälläkin matkalla, alku- ja välierä olivat aika mitäänsanomatonta melontaa! Ja kun erot ovat suht'koht pieniä, niin mitäänsanomattomalla melonnalla ei ole asiaa A-finaaliin. Sunnuntain B-finaali tuntui kropassa jo paremmalta, mutta koko veto oli aivan järjetöntä taistelua vellovan veden kanssa. Vesi oli aika sekaisin jo heti lähdöstä asti ja muistan, että olen hokenut itselleni vedon aikana, että "älä pysähdy, älä pysähdy..."! Huh, selvisin maaliin! Ja B-finaalin nopeimpana. Hyvä.

Maanantaina tulin sitten taas muutaman viikon tauon jälkeen kotiin. Treenailen nyt Kaukajärvellä ensi viikon keskiviikkoon asti ja sitten on suuntana Tsekki ja toinen maailman cupin osakilpailu. Siellä olisi tarkoitus saada koneeseen seuraava vaihe päälle ja päästä melomaan myös A-finaaliin.

Tässä vielä muutama kuva Puolasta:

Suomen joukkue Anne, Jenni ja Miika perjantai-aamuna klo 8.00 valmiina kisaviikonloppuun. Ja mittari näytti +3 astetta...

Harvoin on Malta-lake nähty näin tyynenä, perjantai-aamuna tämä ihme todistettiin :) Loppu viikonlopun sitten tuulikin!

Sunnuntaina kisojen päätteksi melotiin 5km kisat. Katsomosta oli ihan kiva seurata...

Ja kotiin oli kiva palata, kun takapihalle oli reissun aikana lumen alta

noussut kevään merkkejä (ja järvestä oli lähtenneet jäät)!

Kohta pamahtaa!

2011-05-03T19:54:00.000+03:00

Tällä viikolla se alkaa - kisakausi!!!

Huomenna keskiviikkona lennän siis täältä Sevillasta Puolan Poznaniin ja perjantai aamuna kauden ensimmäinen maailman cupin osakilpailu pamahtaa käyntiin. Kisaan Puolassa yksiköllä sekä 200 ja 500 metriä. 500 mertin alku- ja välierät ovat ohjelmassa perjantaina, lauantaina 500m finaalit. 200 metrin alku- ja välierät ovat sen sijaan lauantaina iltapäivällä ja finaalit sunnuntaina. Kisajärjestäjien sivuilta löytyy kisaohjelma ja kisojen aikana myös tuloksia. Käy siis tsekaamassa http://www.kayak2010.com/!

Ja lauantaina sekä sunnuntaina Eurosprt näyttää suorana finaaleja oiken televisiossa! Lähetysajat voi käydä tarkastamassa Eurosportin aikatauluista: tv.eurosport.fi/tvschedule.shtml.

Tästä se taas alkaa!

Iloista Vappua!

2011-04-30T19:41:00.001+03:00

Ja tervehdys Sevillasta!

Tänäkään vuonna en ole viettämässä vappua Suomessa vaan vappu kuluu rauhallisesti leirillä, tällä kertaa siis Sevillassa. Olen nyt ehtinyt olemaan täällä viikon. Floridan leirin jälkeen olin kotona viikon verran ja viikko hurahti hirveällä vauhdilla. Ehdin kuitenkin pääsiäisenä vielä ennen tänne lähtöä tekemään voimatestit ja uudet ennätykset syntyi sekä penkin maksimissa (95kg) että vedossa (85kg). Jee!

Kuluneella viikolla olen harjoitellut normaalilla rytmillä: 10 kertaa vesillä, 3 punttitreeniä, 2 treeniä kuntopyörällä ja kerran juoksua. Isona erona Floridaan on ollut, että olen pääasiassa nyt treenannut yksin. Koko talvenhan olen Floridassa treenannut treeniporukassa, joten on tuntunut vähän oudolta lähteä vesille yksikseen. Parina viimeisenä päivänä olen onneksi saanut treeniseuraa seuratoveristani Tuiskusta, joka on ollut täällä Sevillassa koko kevään treenaamassa ja vaihdossa.

Viihdyn täällä Sevillassa ensi keskiviikkoon asti, sen jälkeen suuntana on Puola. Ensi viikonloppuna kun melotaan jo ensimmäinen maailman cupin osakilpailu. Kisaan Puolassa sekä 200 että 500 metriä, vaikka tällä kaudella tavoitteenani on kilpailla 200 metrillä. Maailman cupissa on kuintenkin ihan hyvä kisata molemmat matkat harjoitusmielessä.

Talvi alkaa siis virallisesti olemaan ohi, kun kisakausi jo kolkuttelee ihan nurkan takana. Ja kun uutiset kotimaasta kertovat että sekä Kaukajärvi Tampereella että Joutjärvi Lahdessa ovat sulaneet, voidaan todeta että jälleen kerran on yksi melojan talvi selätetty :)

1500km myöhemmin

2011-04-14T21:25:00.000+03:00

Huomenna on aika sanoa hyvästit Floridalle - tämän talven harjoittelut täällä on siis saatu päätökseen. 13 viikkoa ja 1500km tuli talven saldoksi. Tästä on hyvä jatkaa matkaa kohti Eurooppaa ja lähestyvää kisakautta.

Kiitokset hyvästä talvesta Emilie ja Henriette!

Thanks girls, it's been great winter! (And thanks for all the "washes"...)

Treeniporukkamme

2011-04-05T03:08:00.000+03:00

Tässä me ollaan! Treeniporukkamme "ydinryhmä" tänään aamutreenin jälkeen:

Kia (Kanada), Jenni, Jenny (Irlanti), Henriette (Tanska) ja Emilie (Kanada)

Näiden tyttöjen kanssa olemme tänä keväänä sahanneet kanaalia edes takaisin. Treeniporukastamme löytyy sekä maratonhirmuja että spinttereitä (itse lukeudun jälkimmäiseen joukkoon...), näin ollen vauhti treeneissä on siis aina taattu :) Yhteistä meille kaikille on kuitenkin se, että haluamme meloa pikkuruisia yksikkökajakkejamme mahdollisimman kovaa niin tänä vuonna MM-kisoissa kuin vuoden päästä Lontoossa.

Ja ettei porukka kävisi liian pieneksi, niin treeniryhmässämme on ollut välillä mukana myös ruotsalaisia ja norjalaisia. Kansainvälinen joukko on siis täällä Floridassa kasassa!

Hyvä ruoka, parempi mieli!

2011-03-30T03:06:00.001+03:00

Viime viikoinen taistelu väsymystä vastaan on voitettu - ainakin hetkellisesti! On mukava tuntea taas itsensä suunnilleen normaaliksi vesillä. Väsyneenä tuntuu usein siltä, että ei enää osaa meloa. Heiluu vain holtittomasti menemään kanaalia edes takaisin :) Todellisudessa teknisesti melonta väsyneenäkin on vielä aika normaalia, sähäkkyys ja voima vain puuttuvat. Onneksi valmentajani Martin oli täällä viime viikolla tsemppaamassa minua ja antamassa hyviä vinkkejä vesillä.

Viime viikonlopun otin todella iisisti, levon kannalta. Hyvää ruokaa, hyvässä seurassa, oli viikonlopun teemana. Lauantai-iltana kokoonnuimme talomme takapihalle grillaamaan. Pitkän pöydän ääreen istahtivat suomalaisten joukkuetoverieni Annen ja Miikan lisäksi tanskalaiset kämppikseni sekä ruotsalaiset. Oli mukava vain istua porukalla ulkona ja nauttia lämpimästä illasta ja hyvästä seurasta. Sunnuntai-iltana olin nauttimassa tanskalaisten grillin antimista. Osa tanskalaisista oli sunnuntaina kalassa merellä ja niinpä saimme grilliin tuoretta makrillia - kyllä maistui!

Väsymystä vastaan taistelua

2011-03-23T23:24:00.001+02:00

Urheilijan arkea ovat tukkoiset ja väsyneet lihakset. Yllättävän usein joutuu miettimään, että mistä tietää koska on oikeasti väsynyt tai milloin on jo liian väsynyt. Hyvässä treeniporukassa kun saa itseään piiskattua yllättäviinkin suorituksiin, vaikka kroppa (ja mieli) jo huutaakin armoa. Viime sunnuntaina kauppareissun päätteeksi määrittelimme uuden asteen väsymykselle:

"Sen verran väsynyt, että kun täyttää jääkaappia, niin pitää istua lattialla."

Ha, jäin kiinni valmentajalleni Martinille itseteosta keittiön lattialta...

Tänään on onneksi keskiviikko ja sen tarkoittaa sitä että iltapäivä on lepoa. Ja hieronta joka keskiviikkoiseen tapaan. Lihakset ja mieli saavat siis pientä lepoa loppuviikon treenejä varten.

Sunshine State

2011-03-15T04:04:00.000+02:00

Täällä sitä taas ollaan, Floridan auringon alla. Viikko sitten tulin tänne takaisin kolmen viikon "kotiloman" jälkeen. Ja mikäs täällä taas on ollessa, kun lämpöä riittää, aurinko paistaa ja treeniseura on jälleen kerran loistavaa.

Arki siis rullaa ja treenit rytmittävät päiviä. Kaikki on siis niin kuin aikaisemminkin täällä. Ei valittamista :)

4 viikkoa takana

2011-02-12T19:52:00.001+02:00

452 kilometriä melontaa on takana tällä leirillä - on siis aika pakata kamat kasaan ja suunnata kolmeksi viikoksi Suomeen.

Kroppa on väsynyt, mutta mieli on onnelinen. Jälleen kerran on takana onnistunut leiri Indian Harbour Beachillä hyvässä treeniseurassa.

Jenny (IRL) & Jenni uintitreenin jälkeen

Neljän viikon aikana kajakki tuli laskettua vesille 39 kertaa, painoja kolistelin punttisalilla 12 kertaa, spinningpyörää tuli poljettua 5 kertaa, juoksulenkkareita ulkoilutin 4 kertaa ja 5 kertaa tuli pulahdettua uima-altaaseen. Työntäyteiset 4 viikkoa siis takana.

Martin ja valmennettavat Jenny&Jenni palaverissa rannalla

Vapaa-aika tuli pääasiassa vietettyä lepäillessä, rannalla poikkesimme muutaman kerran toteamassa, että Atlantin merivesi on vielä aika viileää uimiseen.

The Pines Resort, see you in three weeks!

Huonetoverukset Jenny&Jenni

Arki rullaa!

2011-02-02T02:52:00.000+02:00

Täällä arki rullaa mukavasti eteenpäin ja päivät kuluvat nopeaan treenatessa. Mitään ihmeellistä ei ole siis täällä tapahtunut. Defiinit kyllä edellee hyppivät, mutta toiselle uintireissulle en ainakaan vielä ole joutunut :) Päivät kuluvat siis treenatessa, syödessä ja levätessä. Vaikka arkeni kuulostaakin ehkä aika tylsältä, niin silti nauti tästä koko sydämestäni! Joka ilta painan pääni tyynyyn kiitollisena siitä, että mulla on maailman paras työ (jos tätä nyt edes työksi kehtaa kutsua). I'm living my dream!

Uimassa delfiinien kanssa

2011-01-26T01:46:00.000+02:00

Olen varmaan jo joskus aikaisempina vuosina kertonut, että täällä melominen on välillä kuin meloisi eläintarhassa: vastaan tulee delfiinejä, manaatteja, pelikaaneja ja viime vuonna näin kerran myös alligaattorin... Tänään aamupäivällä päivän toisessa melontatreenissä sain treenin viimeiseen vetoon kirittäjiä, kaksi delfiiniä alkoi hyppimään kajakkini edessä. Siis kunnon hyppyjä ilmaan ja sitten pläjäyttivät itsensä siihen eteeni parin metrin päähän ja siitä takaisin sukelluksiin. Tätä jatkui siis hetken, kunnes toinen delfiineistä päätti ottaa lähempää tuttavuutta minuun. Tämä kyseinen yksilö sukelsi kajakkini ali ja päätti hypätä ilmaan juuri melani edesta ja aivan kajakin vierestä. Ja kun täysikokoinen delfiini päättää hypätä ilmaan, niin jonkin kokoinen aaltohan siitä tulee... Ja lopputulos oli siis se, että minulta "lähti vettä kajakin alta", mentin tasapainoni täysin ja löysin itseni vedestä! Siis uimasta... Siellä siis haukoin henkeäni ja treenikaverini keräilivät tavaroita kanaalista. Ja tämä tarina on siis tosi! On taas sitten vanhuksena muisteltavaa kiikustuolissa...

Huom. Yllä oleva kuva ei ole tämän päiväisestä treenistä, eivätkä kuvan delfiinit liity tähän tapahtumaan. Kuva on viime keväältä, kun kävin vanhempieni kanssa Orlandossa SeaWorldissä. Ihan noin komeita hyppyjä ei vielä kanaalissamme ole kuitenkaan nähty...

Täällä taas!

2011-01-22T17:26:00.001+02:00

Eli maanantaina lensin jälleen tänne Floridaan. Tällä kertaa viihdyn täällä neljä viikkoa. Sen jälkeen tulen muutamaksi viikoksi kotiin ja sitten maalikuussa jälleen takaisin tänne. Edellleen kansainvälinen teema jatkuu Floridassa, tällä kertaa jaan kämpän kolmen irlantilaisen kanssa. Täytyy kyllä myöntää, että kun irlantilaiset ystäväni oikein innostuvat puhumaan nopeasti, olen pihalla kuin lumiukko, että mistä puhutaan... Mutta nopeasti sitä näyttää tuohonkin aksenttiin tottuvan ja olen oppinut paljon uusia sanontoja :)

Treeneissä tämä ensimmäinen viikko on ollut sisäänajoa, kroppaa pitää taas vähän totuttaa treenaamaan kaksi kertaa päivässä vesillä. Ensimmäinen viikko menee myös aina vähän sumussa, kun koittaa totuttautua aikaeroon. Pyrin olemaan ajattelematta aikaeroa likaa, enkä ota sitä sen enempää huomioon treeneissä, mutta iltapäivät ja illat tuntuvat aina kovin pitkiltä. Elämmehän täällä 7 tuntia koti-Suomen aikaa perässä. Tällä viikolla olen treenannut irlantilaisten kanssa, mutta ensi viikosta eteenpäin hyppään kanadalaisten treeniporukkaan. Vauhtia siis treeneistä ei varmastikaan tule taas puuttumaan :)

Urheilja-apurahat

2011-01-10T18:23:00.000+02:00

Tänään kävin pikaisesti pyörähtämässä Helsingissä vastaanottamassa urheilja-apurahan tälle vuodelle. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakoi siis tänään kesälajien urheilja-apurahat 86 urheilijalle. Jälleen kerran oli siis ilo olla vastaanottamassa apurahaa, jonka turvin sitä voi elää ja urheilla päätoimisesti.

Uusi vuosi on alkanut hyvissä merkeissä. Joulun jälkeen olen treenannut pääsääntöisesti punttisalilla ja suksilla ja hiihtokilometrejä onkin kertynyt mukavasti kuluneina viikkoina. Melontatuntumaa olen pitänyt yllä muutamilla melontaergotreeneillä. Eli viikot ovat olleet hyvin pitkälti perusharjoittelua. Viikon päästä sitten olenkin jo taas matkalla takaisin Floridaan. Vaikka nautinkin lumesta ja talvesta, niin kyllä mieli alkaa taas jo tekemään vesille ja lämpöiseen.

@ Levi

2010-12-12T15:08:00.000+02:00

Perillä ollaan Levillä!

Perjantai-iltana siis pakkasimme auton kaikkine kamoineen junaan ja hyppäsimme itsekin kyytiin. Lauantaiaamuna sitten heräsimme Kolarissa ja siitä lyhyen automatkan jälkeen saavuimme Leville. Ja aika paljon fressimpänä kuin jos olisimme koko matkan tänne ajaneet... Tälläkin kertaa majoitumme Levilehto Apartmentsissä tässä aivan Levin keskustassa.

Eilen illalla ja tänään aamulla kävin jo tekemässä lyhyet hiihtolenkit. Ja kyllä reilun viikon sairastelu vielä tuntuu kropassa! Mutta pikku hiljaa tästä taas pääsee takaisin normaaliin harjoitteluun.

Dopintestausta, tulehtuneet poskiontelot ja suksien voitelua...

2010-12-09T22:17:00.000+02:00

... näistä aineksista on tämä kulunut viikko tähän mennessä koostunut.

Aavisteluni orastavasta flunssasta jo Floridassa ennen kotimatkaa osoittautuivat todeksi saman tien kun pääsin kotiin. Lukematon määrä nenäliinoja onkin viikon aikana kulunut! Tänään kävin näyttäytymässä lääkärilläni ja tuomiona oli poskiontelontulehdus. Antibiootit on siis tänään aloitettu ja yleensä ne minulla nopeasti tehoavatkin. Toivotaan, että näin tälläkin kertaa.

Eilen illalla meillä kävi vieraita, kun ADT kävi dopingtestaamassa minut. Onneksi illalle ei ollut mitään muita suunnitelmia, koska testiin kului eilen aikaa melkein kolme tuntia. Juoduin nimittäin antamaan kaksi näytettä liian laimean virtsan takia. Meille urheiijoille nämä kotona tehdyt "yllätystestit" ovat arkipäivää ja useampi ilta on vietetty keittiön pöydän ääressä yhdessä testaajien kanssa. Testaajat ovat kyllä aina tervetulleita vieraita, vaikka eihän tuo testaustapahtuma (näytteenanto) se kaikista luonnollisin ole (täältä voi käydä katsomassa mitä testissä tapahtuu). Tässä vuosien varrella sitä on jo onneksi kouliutunt testauhommissa ja vieraan silmäparin tuijottaessa, että mistä se näyte oikein tulee, hommat saadaan hoidettua. Päivitin myös vihdoin ja viimein myös tänne blogiin testaustietoni, julkaisinhan ne jo aikoinani nettisivuillani (vuodesta 2004 alkaen). Linkki testaustietoihini löytyy oikealta sivupalkista, kohdasta Antidoping.

Ja nyt olisi taas aika laittaa kamat kasaan, tällä kertaa hiihtovarusteet. Huomenna illalla pakkaamme auton yöjunaan ja suuntaamme Leville reiluksi viikoksi. Takasin etelään palaamme Jouluksi. Kalle lähtee mukaani viettämään ansaittua vuosilomaansa. Toivotaan, että olen jo lauantaina siinä kunnossa, että pääsen ladulle!

Hyvää huomenta Indian Harbour Beachiltä!

2010-12-02T15:39:00.000+02:00

Vielä kerran hyvää huomenta Indian Harbour Beachiltä!

Tähän maisemaan täällä on herätty kohta kolme viikkoa, mutta huomenna aamulla on aika kääntää vuokra-auton nokka kohti Orlandoa ja lentokenttää.

Huh, työntäyteiset kolme viikkoa Floridassa on tullut siis päätökseen. Leiri on ollut kaikin puolin onnistunut ja nyt onkin mukava suunnata takaisin kotiin harjoittelemaan. Tänne Floridaan palaan tammikuun puolessa välissä.

Tämä syksyn leiri on ollut harjoituksellisesti todella raskas! Molemmilla kokonaisilla treeniviikoilla treeniä kertyi yli 20 tuntia viikossa. Ja kovatasoisessa treeniporukassa treenatessa jokaisessa treenissä vauhtia riittää, aina on jollakin hyvä päivä! Tällä hetkellä tuntuukin siltä kuin jyrä olisi ajanut kroppani yli ja jokaikinen lihassolu on väsynyt! Vielä pitäisi saada pakattua kaikki kamat kasaan...

Mutta lauantai-iltapäivänä olen takaisin Suomessa, kiva pästä nauttimaan lumesta!

Ruista ranteeseen!

2010-11-28T01:51:00.002+02:00

Tällä viikolla posti toi tänne Floridaan mukavan paketin New Yorkista, kun Rami lähetti meille oikeaa, kunnon RUISleipää. Leipää leivotaan New Yorkissa oikeaan juureen ja leipää voi tilata kotiovelle! That's a good service :) Nordic Breads on siis lisätty suosikkisivuksi selaimeen ja varmasti jatkossa tullaan tilaamaan leipää tuolta. Ruisleivällähän se kajakki saadaan kulkemaan! Kiitos vielä siis tätäkin kautta Ramille!

Ruisleivän voimalla täällä onkin taas treenattu viikon verran tiukasti. Takana on siis työntäyteinen treeniviikko. Saldoksi kertyi noin 140 kilometriä vesillä, neljä punttitreeniä ja yksi uintitreeni. Huomenna sunnuntaina onkin vuorossa ansaittu lepopäivä - niin kuin aina sunnuntaisin täällä. Maanantaina käynnistyykin tällä erää viimeinen treeniviikko täällä, perjantaina suunta on takaisin kohti Suomea.

Mutta vielä on siis vajaan viikon verran aikaa nauttia loistavasta treenikelistä - kotona kun jo odottaakin kunnon talvi!

ps. YouTubesta löytyy video täällä treenaavien miesten treeniporukasta (jossa muuten parhaimpina päivinä treenaa yhtä aikaa 5 olympiamitalistia!). Videossa näkyy hyvin millaisessa vesistössä ja kelissä täällä treenaillaan ja videolla pääsee vähän kurkistamaan punttisalillekin, jossa treenaamme. Käykääpä katsomassa miltä täällä näyttää!

Kansainvälinen Florida

2010-11-17T03:38:00.000+02:00

Terveiset aurinkoisesta ja helteisestä Floridasta!

Eli täällä sitä taas ollaan. Ei kovinkaan paljoa harmittanut viime perjantaina jättää Suomen loska ja pimeä taakse ja suunnata kohti lämpöä ja valoa. Ja täällä niitä molempia riittää, tänään mittari pyöri päivällä +28 asteessa varjossa ja aurinko paistoi koko päivän kirkkaalta taivaalta. Vaikka päivä on täälläkin tähän aikaan vuodesta "lyhyt", on valoisa aika kaiken kaikkiaan lähes 12 tuntia vuorokaudessa.

Ja jälleen kerran treeniseurani on kansainvälinen ja kovatasoinen. Tällä hetkellä treeniporukastamme löytyy neljää eri kansalaisuutta - edustettuna on Suomi, Tanska, Hollanti ja Kanada. Myös norjalaiset ja ruotsalaiset ovat kyselleet mahdollisuutta tulla mukaan treeneihimme, eli hyvin kansainvälisissä merkeissä täällä siis mennään.

Jaan tällä kertaa asunnon tanskan Henrietten ja kahden hollantilaisen-tytön kanssa. Vaikka samassa keittiössä häärii kolmen eri kansalaisuuden edustajat, yhteiselomme toimii loistavasti. Kaiken kaikkiaan täällä on melojia tällä hetkellä seitsemästä maasta, ensi vuoden tärkeys olympiakarsintavuotena näkyy selvästi kaikkien kasvaneina leirivuorokausien määränä.

Valmentajani Martin on myös täällä tällä hetkellä. Onkin ollut mukava päästä keskustelemaan asiosta "livenä" ja saada jälleen kerran arvokkaita tekniikkavinkkejä vesillä ja punttisalilla. Mikäs täällä siis oleessa, kun kaikki on järjestyksessä ja kunnossa!

Kuvia kajakista (tai sen osista)

2010-11-11T17:01:00.000+02:00

Tänään sain Ruotsista kuvia kajakistani, joka oli siis mukana onnettomuudessa elokuussa (tästä löytyy vielä linkki aikaisempaan postaukseen onnettomuudesta). Kajakkini oli siis ruotsalaisten trailerissa, joka joutui onnettomuuteen Saksassa, kun traileri oli palaamassa MM-kisoista Puolasta. Aika isolta ja pahalta tuo vaurio näyttää, kajakkihan näyttää olevan peräosasta poikki!

Ei tuosta taida enää kilpakajakiksi olla, ei ainakaan kilpailukykyiseksi! Mietin vielä, että tuonko kajakkia ollenkaan Suomeen, vai jätänkö sen Ruotsin puolelle kajakkien hautuumaalle. Vähän kyllä harmittaa, kajakillahan ei oltu paljoa yli 100 kilometriä melottu...

Haaste ratkesi!

2010-10-30T13:31:00.000+03:00

Nimittäin tämän päivän Elixir-jaksossa meloimme Susanna Laineen kanssa kilpaa Roman Schatzia vastaan! Jos jakso jäi näkemättä, niin sen voi käydä katsomassa MTV3 Katsomosta. Samaisessa jaksossa myös Keke Armstrong kokeilee mun kilpakajakkia ja lopputulos on märkä ja yksi karannut kajakki :)

Energia 10 -messut

2010-10-29T14:43:00.000+03:00

Urheiljan arkeen kuuluvat välillä myös erilaiset edustustehtävät. Keskiviikkona suuntasin Kaukajärven sijaan Pirkkahalliin ja Energia 10 -messuille, joissa olin päivän ÅF:n messuosastolla. ÅF on Pohjoismaiden suurin tekninen konsulttitalo ja Energia 10 -messut ovat energia-alan päätapahtuma tänä vuonna.

ÅF on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Sveitsin olympiakomiteoiden Green Advisor, eli "vihreä neuvonantaja". Olympiakomitean ja ÅF:n yhteistyön tavoitteena on lisätä olympiakomiteoiden, urheilijoiden ja valmentajien käytännön tietoutta ympäristöasioissa ja kestävässä kehityksessä.

Mitä minä sitten tein näillä messuilla? Olin ÅF:n osastolla tämän olympiakomitean yhteistyön kautta urheilijaedustajana. Ja nämä kestävän kehityksen asiathan liittyvät myös opintoihini, luenhan sivuaineena kestävää tuotantoa. Päivä kuluikin nopeasti ihmisten kanssa jutellessa ja melaani esitellessä. Mukavaa vaihtelua siis harjoituspäiviin!

Melontaa Päijänteellä Elixirissä

2010-10-23T13:45:00.000+03:00

Kuten jo aiemmin olen täällä kirjoittanut, Elixirissä on tänä syksynä seurattu Roman Schatzin ja Keke Armstrongin vesiseikkailua Vesijärvellä ja Päijänteellä. Tämän viikon jaksossa olen melomassa Romanin ja Susanna Laineen kanssa. Jos et nähnyt jaksoa TV:stä, niin Elixirin jaksoja voi käydä katsomassa MTV3 katsomossa, täältä löytyy tämän päiväinen jakso. Ja ensi viikolla melonta jatkuu, katso miten käy kun haastan Romanin 500 metrin melontaan retkikanooteilla ja kuinka kauan Keke pysy pystyssä kilpakajakillani!

Syystreeniä

2010-10-20T21:51:00.008+03:00

Syksyisin meloja käy seuraavan keskustelun yllättävän useasti tavatessaan ihmisiä:

Ihmettelijä: Vieläkö käyt melomassa näin kylmällä?
Meloja: Tottakai!
I: No kuinka kauan sitten vielä käyt melomassa?
M: Kunnes järvi on jäässä!

Ja tiedoksi kaikille ihmettelijöille: ei siellä vesillä vielä niin kylmä ole, kun on pukeutunut asianmukaisesti. Olo on ehkä hieman michelinukkomainen, mutta se ei menoa haittaa! Seuravassa todistusaineistoa tämän aamun treenistä Kaukajärveltä videon muodossa:

Elixir

2010-09-23T13:02:00.003+03:00

TV-ohjelma Elixir palaa ruutuihin MTV3-kanavalla ensi lauantaina 25.9. Tulevan syksyn ohjelmistosta paljastetaan seuraavaa ohjelman netisivuilla:

***

Keke Armstrong ja Roman Schatz ovat Elixirin syksyn liikuntatähdet. He luulevat joutuvansa ”jälleen yhdelle pitkästyttävälle mökkilomalle”. Miten väärässä he ovatkaan.

Löhöilyloma paljastuukin vesiurheilun olympialajien tehokurssiksi. Päijänteen vesi tulee kaksikolle tutuksi päältä, alta, meloen, soutaen, sukellellen, suussa ja housuissa.

- Voin kertoa, että Päijänteen vesi ei maistu kovin hyvältä, Keke sanoo.
***

Olkaapa tarkkoina TV-ääressä, ruudussa saattaa vilahtaa joku tuttu...

Uudet silmät

2010-09-09T16:06:00.001+03:00

Uusi kausi, uudet silmät. Eli yli 20 vuoden jälkeen näenilman silmä- tai piilolinssejä, uskomatonta mutta totta! Tämän mahdollistimaanantaina Tampereen Mehiläisessä tehty FemtoLasik- taittovirheleikkaus. Sen enempää nyt tässä en mene leikkauksenyksityiskohtiin, mutta totean että hammaslääkärissä käynti on pahempi kokemuskuin FemtoLasik-leikkaus!

Tämän operaation takia olen siis vielä tämän viikon”levossa”. Ensi viikolla olisi sitten tarkoitus aloittaa harjoittelu kohti ensikesän koitoksia. Päätavoitehan tulevalla kaudella on Unkarissa melottavatMM-kilpailut ja siellä meloa sen verran kovaa, että paikka Lontoonolympialaisiin varmistuisi. Harjoituskauden kuviot alkavat myös tässä pikkuhiljaa varmistumaan, ensimmäiselle ulkomaanleirille lennän 12.11, silloinsuuntana Florida.

Mutta nyt siis vielä muutama päivä lomaa. Sitten takaisin sorvinääreen :)

Kausi päätökseen

2010-09-02T11:46:00.000+03:00

Kilpailukausi 2010 melottiin osaltani päätökseen viimeviikonloppuna Kaukajärvellä, kun miehistökanoottien Suomen mestaruudetratkottiin. Vesisamoilijoiden naisten voittokulku nelikolla jatkuin tänäkinvuonna, olemme nyt olleet kolme vuotta peräkkäin voittamattomia nelosella!!!Hyvä me! Mestaruudet tulivat siis tänäkin vuonna 200, 500 ja 1000 metriltä.Kaksikoiden 5 000 metrillä taistelimme Pauliinan kanssa hyvin ensimmäiset 2,5km, mutta sitten meidän ”sprintterityttöjen” oli annettava periksi Kangasalanhirmuille :) Maaliin tulimme toisena ja kaikkemme antaneena… Jälleen kerran kyllä saintodeta että 5 km ei todellakaan ole minun lempimatka ;)

Meillä oli nyt viikonloppuna ensimmäistä kertaa alla sekä seurammeuusi nelikko että kaksikko, joka molemmat olivat aivan mahtavia pelejä!Kaksikkohan oli samanlainen kuin mitä tulipalossa menetimme, mutta uusinelikkomme on Nelon uusinta naistenmallia, joten muutos vanhoista nelosistammetähän on uskomaton. Kiitos siis kaikille, jotka ovat ahertaneet ja auttaneetseuraamme kasaamaan uutta kalustoa viime helmikuisen tulipalon jälkeen!!! Memelojat todella arvostamme sitä, että saamme kilpailla hyvällä jakilpailukykyisellä kalustolla! Tässä vielä kuva VeSan voittoisasta nelosesta (JenniS, Pauliina, JenniM ja Sara) uudessa kajakissa kisan jälkeen matkalla punitukseen:

Nyt siis kausi on tullut päätökseen. Kropassa ja mielessä onedelleen aika tyhjä olo, vaikka aika hyvin tässä olen jo saanut MM-kisatnollattua ja uuden kauden suunnittelu on jo tiukasti käynnissä. Pidän tässä nytpari viikkoa ”lomaa” harjoittelusta.

Tällä viikolla olen kuitenkin ollutkiireinen melonnan parissa, kuitenkin vähän erilaisella ja hyvin mukavalla tavalla.Tiistaina olin kuvaamassa tv-ohjelmaa, jossa olin opastamassa melontaa. On ainamukava päästä kertomaan melonnasta ja toisaalta päästä seuraamaan kuinkatv-ohjelmia tehdään. Keskiviikkoni ja torstaini kuluvat Lahdessa nuortenmelontaohjaaja –kurssilla. Vaikka olen melonut 21 vuotta, on todellamielenkiintoista saada vähän laajempaa perspektiiviä melontaan. Eilenkin siisinnolla opettelin retkikanootissa ylä- ja alatukia sekä melaperäsimiä :)

Huh huh!

2010-08-24T10:03:00.002+03:00

Huh, en tiedä mistä aloittaisin tämän postauksen. Niinpaljon tässä on ehtinyt viimeisen viikon aikana tapahtumaan. Ja valitettavastiuutiset eivät ole mitenkään iloisia.

No ensinnäkin MM-kisat eivät menneet osaltani yhtään sillätavoin kuin olin toivonut ja mihin vielä viikko sitten uskoin. En jaksa vieläalkaa analysoimaan syvällisemmin mikä meni pieleen, totean vain että tulokseksijäi 15. sija K1 500 metrillä ja 16. sija K1 200 metrillä. Ei siis jäänyt paljoakerrottavaa tulosten valossa tuleville sukupolville. Kajakkiani ja melaani enkuitenkaan ole vielä myymässä, tästä on vain nyt jatkettava matkaa eteenpäin…Tiedän, että olin tällä kaudella paremmassa ja nopeammassa kunnossa kuin ikinä,valitettavasti vain tulokset MM-kisoissa eivät sitä kerro. Mutta se siitä tälläerää, piste.

Olin sunnuntaina kisojen jälkeen todella väsynyt, niinfyysisesti kuin henkisestikin. Olin todella iloinen, että minulla oli lentovarattuna sunnuntai-illalle. En ollut todellakaan juhlatuulella, halusin vainpäästä kotiin ja mahdollisimman nopeasti. No eihän tämäkään sitten mennyt suunnitelmien mukaan, vaan jäinjumiin Varsovaan. Loppujen lopuksi kotimatkani venyi yli 14 tuntia pidemmäksikuin suunnitelmissa oli ja vietin yön Varsovassa yksin lentokenttähotellissa…

Ja maanantai aamuna heräsin Varsovassa huonoihin uutisiin:ruotsalaisten traileri, jossa myös minun kisakajakkini ja 7 muutasuomalaiskajakkia tekivät matkaa kisoista kohti Pohjolaa, oli olut pahassakolarissa Saksassa moottoritiellä. Onneksi vakavilta henkilövahingoiltasäästyttiin, autokuskimme Gunnar oli selvinnyt kolarista naarmuilla. Muttakaikki kajakit trailerissa ovat enemmän ja vähemmän rikki. Tämä kuvaonnettomuuspaikalta ehkä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvan lähde

Meidän suomalaisten kajakit oli pakattuna tuonne trailerin takaosaan, joten aika palasina ne taitavat olla ainakin kuvan perusteella. Onnetomuus oli alkanut siitä, että joku oli ajanut trailerin perään moottoritiellä ja traileri oli katkennut. Loppujen lopuksi neljä autoa törmäsi vielä traileriin sen jälkeen. Mutta onni onnetomuudessa olis siis, että vakavilta henkilövahingoilta vältytiin. Ruotsinkielentaitoiset voivat lukea Ruotsin kanoottiliiton tiedotteen asiasta. Tällä kaudella näitä kalustotappioita on ollut ihan riittävästi. Ensin tulipalo helmikuussa ja nyt tämä kolari. Tuossa trailerissa oli myös kaksi Vesisamoilijoiden uutta kajakkia, jotka oli siis hankittu tulipalossa tuhoutuneiden tilalle.

Mutta kausi jatkuu vielä esni viikonloppuna kaikesta huolimatta. Silloina suunta on Kaukajärvelle, meillä on siellä puolustettavana neljä SM-kultaa seuratovereideni kanssa. Viikonloppuna melotaan siis SM osa 2, eli kisoissa ratkotaan mestaruuden neliköiden 200, 500 ja 1000 metrillä sekä kaksikoiden 5000 metrillä. Go VeSa go!

MM-joukkue

2010-08-15T12:09:00.000+03:00

Nyt on melontajoukkue ratamelonnan MM-kisoihin valittu. Eilensiis vedimme vielä Joutjärvellä viimeiset testivedot, joiden perusteellalopulliset valinnat tehtiin. 500 metrillä kävimme Annen kanssa tiukan kisan.Maalissa eroa oli minun eduksi metrin verran ja se hän riitti hyvin, kunainoastaan voitosta eilen taisteltiin. Kelot pysähtyivät aikaan 1.51, joka olimyös hienoa asia. On aina mukava meloa kovaa… Olenkin todella tyytyväinen, että pääsen edustamaan Suomeamolemmilla naisten yksiköiden olympiamatkoilla tänäkin vuonna MM-tasolla.

Ja tässä vielä kokonaisuudessaan joukkue MM-kisoihin:

Naiset

Jenni Mikkonen K1 200 & K1 500m

Anne Rikala K1 1000m & K1 5000m

Miehet

Kimmo Latvamäki K1 200m

Joukkueenjohtaja Panu Kanniainen

Kisoihin lähtee myös Suomelta ensimmäistä kertaaparamelontajoukkue, jonka joukkueenjohtajaksi Kalle lähtee. Melontaa ollaan viemässä paralympialajiksi Rio de Janeiron paralympiakisoihin, joten onkinhienoa, että Suomestakin saadaan joukkue liikkeelle jo tänä vuonna. Meillä onkaksi edustajaa paramelonnassa, Henry Manni ja Aleksi Kirjonen.

Kisajärjestäjien sivuilta taas löytyy lisätietoa kisoista.

Valmiina?

2010-08-13T11:10:00.003+03:00

H-hetki lähestyy

2010-08-12T17:29:00.001+03:00

Viikon päästä ovat MM-kisat käynnissä. Tämän kaudenhuipentuma on siis jo aivan nurkan takana! Ja sen alkaa tuntemaan omassakropassakin – enää en pysty sulkemaan jännitystä pois ja toisaalta vesilläalkaa pikku hiljaa myös herkkyyskin löytymään. Nämä viimeiset viikot ovat kylläaina aikamoisia piinaviikkoja. Innolla ja vähän jännitykselläkin odottaa sitähetkeä, kun herkistely alkaa puremaan. Ja mahassa perhoset alkavat lentelemäänsellaista vauhtia, että väillä miettii onko tässä jännittämisessä mitäänjärkeä?!? Mutta on tämä silti mahtava tunne, tätä vartenhan jälleen kerran onkoko vuosi treenattu!

Oma kisaohjelmani pitää varmuudella sisällään yksikön 200metriä. Ensi lauantaina melomme vielä Lahdessa Joutjärvellä 500 metrintestivedon, jonka perusteella edustaja 500 metrille valitaan. Päämatkakseni onsiis tämän valinta-aikataulun takia noussut 200 metriä, jonka varmuudellapääsen kisaamaan MM-kisoissa. Jos minut valitaan 500 metrille, menen totta kai radalletekemään parhaani ja toivon myös tältä matkalta hyvää menestystä. Muttaharjoitteluni on tähdätty SM-kisojen jälkeen 200 metrille. Mutta lauantainjälkeen tiedän varmuudella, miten kisaohjelmani rakentuu. Joka tapauksessa ensitiistaina lennän paikan päälle ja sitten se on menoa!

90:s SM-mitali

2010-07-13T18:24:00.001+03:00

Viikonlopun SM-kisat kisattiin helteisissä olosuhteissaLahdessa. Enpä muista, että olisin ikinä Suomessa kisannut niin kuumassakelissä. Nestetasapainoon ja kropan viilentämiseen piti todenteolla kiinnittäähuomiota kisapäivinä. Uimassa tulikin siis käytyä lukemattomia kertoja.

Sunnuntaina kaulaani pujotettiin palkintojenjaossa urani90:s SM-mitali. 100 mitalin rajapyykki siis jo häämöttää… Viikonlopunkokonaissaldoksi tuli kaksi kultaa ja MM-kisalippu ainakin 200 metrille.MM-karsintamme vähän ”läsähti” Annen sairastuttua ja hänen jättäessään kisatväliin.

Kisojen tulokset löytyvät Vesisamoilijoiden nettisivuilta ja täältä löytyy Etelä-Suomen Sanomien juttu sunnuntain kisasta.

Eilen pidin ansaitun lepopäivän ja ehdin hetkeksi ”lomailemaan”mökille. Olipa mukavaa vain uida, löhöillä ja syödä hyvin. Tänään aamulla ajoinjo tänne Lohjalle Kisakallioon, jossa olen mukana Kanoottiliiton nuorisoleirillä. Meitä on täällä lähes 50 eri-ikäistä melojaa treenailemassa ja nauttimassa Suomen kesästä. Onkin taas mukava päästä treenailemaan porukassa ja vauhdikkaatjunioripoikamme antavat minulle tiukkaa vastusta treeneissä. Viihdyn täällä perjantaihinsaakka ja sitten suuntaan Kööpenhaminaan treenaamaan hyvän ystäväni Henriettenkanssa. Tiukka valmistautuminen kohti kauden pääkisoja, elokuun puolessavälissä melottavia Poznanin MM-kisoja kohti on siis alkanut!

SM 2010

2010-07-07T18:44:00.001+03:00

Ensi viikonloppuna melotaan Lahdessa kotistadionnillaniratamelonnan SM-kisat. Omassa kilpailuohjelmassani on yksiköllä 200 ja 500 metriä.SM-kisat toimivat tänä vuonna MM-karsintana, joten pelissä on viikonlopunaikana paljon.

Lähtölistat löytyvät Vesisamoilijoiden sivuilta.

EM 9.

2010-07-07T18:35:00.003+03:00

EM-kisat tuli siis kisattua viime viikonloppuna EspanjanTrasonassa. Lähdin kisoihin aika luottavaisin mielin ja toivoin, että vauhtiniriittäisi finaalin tuloslistalla mahdollisimman korkealle. No, lopputuloksenaoli 9. sija. Tuloksena tuo ei minua tyydytä, mutta viikonlopun aikana kaikki eikuitenkaan mennyt niin hyvin kuin olisin toivonut. Juhannuksena alkanut flunssaei sitten luovuttanutkaan otettaan Espanjassa ja itse asiassa olotilani huononiaika lailla viikonlopun aikana. Lauantaina meloin alku- ja välierät todellatukkoisena ja kipeän oloisena. Lauantai-iltana konsultoin pikaisesti lääkärinikanssa ja päätin aloittaa antibioottikuurin, jotta tulehdus saataisiinposkionteloista karkotettua. Antibiootit ovatkin tehonneet nyt alkuviikostahyvin ja räkä on alkanut irtoamaan.

Mutta kilpailukunnossa en todellakaan viikonloppuna ollut. 200metrillä erot ovat todella pieniä ja taso on niin kova, että jos ei ole ihanherkimmässä kunnossa niin yhtä äkkiä sitä vauhdista puuttuu se ratkaiseva sekunti.Mutta joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että sain puskettua itsenisinne finaaliin puolikuntoisenakin.

EM-kisat

2010-06-30T11:56:00.010+03:00

Kesä on edennyt jo niin pitkälle, että tänä viikonloppunakilpaillaan kauden ensimmäiset arvokilpailut, EM-kisat (MM-kisathan ovat sittenohjelmassa elokuun puolessa välissä). Itse lennän kisapaikalle EspanjanTrasonaan huomenna. Kisaan siis yksiköllä 200 metriä. Kisaohjelma menee niin,että lauantaina iltapäivällä kilpaillaan 200 metrin alku- ja välierät jasunnuntai aamuna finaalit. Sunnuntai iltana lennän vielä sitten takasinSuomeen. Kisajärjestäjien sivuilta voi taas lueskella lähtölistoja ja tuloksia.Ja Eurosport näyttää kisoista oikein live kuvaa lauantaina ja sunnuntaina.

Kisoihin lähden aika luottavaisin mielin, vaikka tämä ihan loppuvalmistuminenei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Sunnuntaina aamulla heräsin kurkkukipuunja tässä alkuviikko on mennytkin sitten kesäflunssan kourissa. Eilen ja tänäänolen tuntenut oloni jo kropassani terveeksi, mutta räkää vielä on sen verranlimakalvoilla, että olen edelleen ottanut ihan levon kannalta nämä päivät. Onneksitässä on vielä aikaa ennen lauantain starttia saada itsensä iskuun. Eipäainakaan treenijumi paina kisoissa päälle :)

Myytävänä

2010-06-28T15:50:00.006+03:00

PÄIVITETTY 9.9.2011

Kajakki myytävänä!

K1 Nelo Vanquish III M SCS kilpakajakki
Väri valkoinen, siniset aukon reunat. Valmistettu kesällä 2011.
Kajakki on kuin uusi, melottu ainoastaan tänä kesänä EM- ja MM-kisat! Mukaan tulee sekä kajakkipussi että lisäpainot. Kajakki vapautuu lokakuussa. HINTA 2600 eur

Turbo kilpamela säätövarrella (pituus 215-220cm)
Soveltuu junioripojille, vahvoille naismelojille, retkimelontaan. Turbo on tunnetusti kestävä mela, ei säikähdä pikku iskuista ja kolhuista! Mela käyttämätön, ollut varamelana.
HINTA 300 eur

Saksan kisan jälkitunnelmat

2010-06-21T20:16:00.001+03:00

Maailman cup 2010 tuli päätökseen kaksi viikkoa sitten Saksanosakilpailun jälkeen. Saksasta saaliiksi tuli 5. sija 200 metrillä ja 12. sija 500metrillä. Sijoitusten suhteen kisat menivät ihan kohtuullisesti, muttasuorituksina vedot eivät todellakaan olleet sitä mitä toivoin.

Perjantaina siis kilpailtiin 200 metrillä. Päivä oli todellapitkä, kun aamulla alkuerä melottiin yhdeksän aikoihin ja illalla finaali olivasta seitsemän jälkeen. Finaalin vetoni oli muuten vauhdikas, mutta jälleenkerran mokasin startissa. Ja tällä kertaa todella pahasti! Jäin istumaan aivanpaikoilleni startissa, kun en kuullut lähettäjän lähtökomentoa!!! Sain matkanaikana onneksi sen verran hyvin vauhtia päälle, että lopulta olin siis 5…Onneksi olin kuitenkin tälläkin kertaa nopeampi suomalainen radalla ja samallavarmistin EM-kisalipun 200 metrille.

Sunnuntaina, kun kilpailtiin 500 metrillä, en tuntenutoloani kovinkaan hyväksi. Koko päivän minulla oli vaikeuksia hengittää jatunsin oloni jotenkin voimattomaksi. Annoin jopa ehkä liikaa oman olotilanivaikuttaa taistelutahtooni ja tällä kertaa A-finaalipaikka jäi haaveeksi. Javalitettavasti B-finaalissa olin 0,4 sekuntia Annea hitaampi. Kilpailun jälkeenratajaosto päätti valita Annen edustamaan Suomea EM-kisoihin, vaikka keskinäisetkohtaamisemme maailman cupissa tänä vuonna olivat 1-1.

Saksan kisan jälkeen pidin muutaman päivän vapaata jakeräilin voimia uutta harjoitusjaksoa varten. Viime viikolla olin harjoittelemassaneljä päivää Kisakalliossa junioreiden kanssa. Leiri oli onnistunut ja junnupokamme tarjosivat mulle hyvää vastusta treeneissä! Ja reilun viikon päästä jomatkaankin EM-kisoihin, joissa siis melon yksiköllä 200 metriä.

Ja sitten Saksaan!

2010-06-02T14:19:00.001+03:00

Tervehdys Budapestin lentokentältä!

Kahden päivän minileirini viime viikonlopun kisapaikalla Szegedissäon päättynyt ja tänään aamulla ajoin Szegedistä Budapestiin vuokra-autollani.Eilen illalla treenin jälkeen pakkasin kajakkini ruotsalaisten traileriin, jokalähti tänään aamulla aikaisin maanteitse kohti Saksaa ja Duisburgia. Huomennatrailerin ja kajakkien pitäisi olla aamupäivästä sitten Duisburgissa. Minä sensijaan tällä hetkellä odotan lentoani Düsseldorfiin, josta siirryn sittenkisajärjestäjien kyydillä Duisburgiin.

Duisburgissa kisaan edelleen yksiköllä 200 ja 500 metriä.Kisaohjelma menee tällä kertaa niin, että perjantaina melotaan läpi koko 200metrin kisaohjelma, eli alku- ja välierät sekä finaalit. Lauantaina minulla on välipäiväja sunnuntaina ohjelmassa on 500 metriä (alku- ja välierät sekä finaalit).Sunnuntai-iltana lennän sitten vielä kisojen jälkeen Suomeen tältäKeski-Euroopan tourneeltani.

Kisajärjestäjien sivut löytyvät täältä ja sitä kautta voitaas lueskella tuloksia. Myös kansainvälisen kanoottiliiton sivuilla kannattaavierailla ja käydä lukemassa kisaraportteja ja katsomassa videoita kisoista.

Nyt taas kaikki peukut pystyyn, että viime viikonloppuisetsijoitukset vähän vielä kohenesisivat Saksassa!

Unkarin MC-kisa kisattu

2010-05-31T14:48:00.001+03:00

Unkarin maailman cup –viikonloppu on nyt takana.Lopullisissa tuloksissa olin 200 metrillä 5. ja 500 metrillä 9. Olentyytyväinen viikonlopun saldoon, pääsinhän molemmilla naisten yksikönolympiamatkoilla A-finaaliin. Eiliset finaalivedot olivat ihan ok. 500 metrillätein hyvän oman suorituksen, tällä kertaa kuitenkin finaalissa muut menivätkovempaa. Eroa kärkeen tuli 2,9 sekuntia eli ei ihan mitään mahdotonta, kunottaa huomioon, että paikalla olivat maailman huippumelojat.

200 metrin A-finaalin meloimme todella kovaan vastatuuleen,oma aikani oli yli 47 sekuntia, kun lauantain välierissä melottiin alle 42sekuntiin! Finaalissa valitettavasti vähän myöhästyin startissa ja menetinsiinä arvokkaita sekunnin kymmenyksiä. Mutta sijoituksena 5. sija kyllä tyydytti,vaikka ainahan sitä toivoo vähän parempaa. Onneksi heti ensi viikonloppuna voinkohennella sijoituksiani, kun maailman cup jatkuu Saksassa Duisburgissatourneen viimeisellä osakilpailulla.

Minä vietän nyt tämän alkuviikon täällä Unkarissa ja keskiviikkonalennän Saksaan, jossa kisat alkavat perjantaina. Kajakkini siirtyyruotsalaisten trailerissa maanteitse keskiviikkona täältä Saksaan. Tänäänmaanantaina otan kevyesti ja palauttelen kroppaa kisarupeamasta, iltapäivälläkäyn melomassa kevyen palauttavan harjoituksen. Huomenna käyn melomassa parikertaa ja punttisalilla ja keskiviikon pyhitän matkustamiselle. Ja joperjantaina Saksassa kisataan läpi koko 200 metrin kisaohjelma.

Unkari maailman cup

2010-05-28T21:46:00.001+03:00

Tervehdys Unkarista!

Tänä viikonloppuna kilpailen täällä Unkarissa kauden toisessa maailman cupin osakilpailussa. Ohjelmassani on yksiköllä sekä 200 ja 500 metria. Tuloksia voi lukea täältä.

Tänään ensimmäisenä kilpailupäivänä kisasin 500 metrin alku- ja välieran. Olin omassa välierässani 3., joten kisaan sunnuntaina A-finaalissa! Huomenna lauantaina ohjelmassa on 200 metrin alku- ja välierat. Peukut siis pystyyn, että huomennakin raivaan itseni sunnuntaina melottavaan 200 metrin A-finaaliin!

Vichy maailman cup

2010-05-09T22:35:00.000+03:00

Tsadaa. Tämän vuoden väri on siis jotain turkoosin ja vihreän sekoitusta. Eli siis tänä kesänä kilpailen kansainvälisissä kisoissa tuon värisellä menopelillä. Kajakkini kulkee kanoottivalmistajani trailerissa koko kesän kisasta toiseen ja syksyllä tuon sen sitten Suomeen. En ole ihan varma pidänkö tästä tämän vuotisesta väristä, mitäs mieltä te arvoisat blogin lukijat olette?

Mutta siis viikonloppuna pääsin korkkaamaan melontapelini radalla Vichyn maailman cupin osakilpailussa. Viikonlopun saldoksi tuli kaksi B-finaalisijoitusta. 200 metrillä voitin B-finaalin ja 500 metrillä olin toinen. Eli lopuliset sijoitukset olivat siis 10. ja 11. Ihan kohtuullinen aloitus siis kaudelle, varsinkin kun molemmat finaalivedot olivat jo parempaa melontaa kuin alku- ja välierissä. Se jäi vähän harmittamaan, että en onnistunut välierävedoissa, enkä siis päässyt kilpailemaan A-finaaleihin. Uskon, että noilla B-finaali suorituksillani olisin ollut ihan kilpailukykyinen myös A-finaaliessa. Mutta jälkikäteen on turha jossitella...

Mikä sitten tänä viikonloppuna piti minut vielä ulkona A-finaaleista? 500 metrillä B-finaalissa meloin todella hyvin ensimmäiset 300 metriä ja johdin kisaa. Viimeiset 200 metriä, kun melotaan maitohappojen kanssa, on vielä vähän keskeneräistä ja väkinäistä. Hapot saavat vielä siis minusta yliotteen, mutta kun niiden kanssa tässä tulevina viikkoina oikein kunnolla aloitetaan harjoittelemaan, niin eiköhän seuraavassa kisassa jo minulla ole yliote hapoista. 200 metrillä matkavauhtini ei eroa juurikaan tämän hetken nopeimmista tytöistä, mutta starttini on vielä sen verran talviterässä, että annan siinä aivan liikaa tasoitusta muille. Mutta tätäkin voidaan harjoitella, joten sen suhteen ei mitään huolta ole.

Viikonlopun tavoitteena oli siis saada kilpailukausi käyntiin ja saada kovia kisavetoja, sekä tsekata ensi vuoden MM-kisarata. Ensi vuonna siis täällä Vichyssä ratkotaan maailmanmestaruudet ja jaetaan suurin osa Lontoon olympiapaikoista. Aika moni muukin maajoukkue oli tullut katsastamaan kisapaikan ja paikalla olikin yli 40 maata ja lähes kaikki huippumelojat. Ja hyvä, että me kaikki olimme täällä, koska melontapaikkana tämä Vichy ei ole todellaakaan sitä, mitä urheiljat tällä tasoilla vaativat. Melontapaikka on joessa, jossa nyt virtasi joinakin päivinä todella voimakkaasti. Virran takia täällä melottiinkin ihan järjettömän kovaa ja kukaan ei voi tietää virtaako joki tasaisesti vai ovatko toiset radat nopeampia kuin toiset!? Virta toi myös mukanaan todella paljon roskaa radalle, esimerkiksi 500 metrin välierässäni jouduni kiertämään kaksi yli metrin mittaista puunoksaa, jotka olivat keskellä rataani. Ja kaiken huipuksi täällä on pystysuorat betoniseinät, josta kaikki aallot heijastuvat takaisin. Joten kun viikonlopun aikana yli 400 melojaa ja kaikki tuomariveneet olivat altaassa, niin aika moinen slalom-rata meillä täällä oli. Ja MM-kisoissa urheilijoita on paikalla lähes kolminkertainen määrä... Lauantaina täällä pidettiinkin kokous, jossa meidän urheilijoiden edustajat luovuttivat kansainväliselle kanoottiliitolle urheilijoiden allekirjoittaman mielipiteen paikan soveltuvuudesta olympiakarsintaradaksi. Katsotaan siis mitä tuleman pitää, mutta onneksi siis tulin paikalle katsomaan, minkälainen paikka on, eikä tarvitse vain olla huhupuheiden varassa.

Mutta summa summarum, kisakausi 2010 on nyt siis avattu! Ja innolla jo odotan kolmen viikon päästä kisattavaa Unkarin maailman cup -osakilpailua. Mutta huomenna koitan päästä Suomeen ja toivon, että en jää mihinkään jumiin tuhkapilven takia.

Adios Sevilla - nokka kohti Vichyä!

2010-05-04T13:20:00.000+03:00

Tämän kauden Sevillan leirit alkavat pikku hiljaa tulemaan päätökseensä. Tänään pakkaan laukkuni ja melani ja huomenna lennän Ranskaan. Vaikka siirtymän Etelä-Espanjasta Ranskaan ei kovin kummoinen pitäisi olla, saan kulutettua siihen koko huomisen päivän. Aamulla menen junalla alkajaisiksi Malagaan, josta lennään Lontoon kautta Lyoniin ja sieltä matka jatkuu vielä bussilla Vichyyn. Huh!

Nämä viimeiset päivät täällä Sevillassa ovat olleet vähän tyhjäkäyntiä harjoittelun suhteen. Viikonloppuna tein viimeisen kovan harjoituksen ennen tulevia kisoja. Ohjelmassa oli 8x300 metriä kovaa. Sain hyvin irti harjoituksesta, joten treeni varmasti aukaisi paikkoja hyvin kisaa varten. Tähän alkuviikkoon mulla oli vielä suunnitelmissa vetää kisaharjoitus, mutta sunnuntaina alaselkäni meni sen verran jumiin, että päätimme ottaa nyt alkuviikon todella kevyesti. Eilen maanataina sain selkään hierontaa, joka auttoikin todella paljon.

Perjantaina siis pamahtaa Vichyssä. Kilpailen kisoissa sekä yksikön 200 ja 500 metriä. Täältä löytyvät kisajärjestöjien sivut, joiden kautta toivottavasti kisoja pääseen seuraamaan.

Viikon päästä pamahtaa!

2010-04-30T21:45:00.001+03:00

Viikon päästä on siis kisakauteni pamahtanut käyntiin, kun ensi viikolla perjantaista sunnuntaihin kilpailen Ranskassa ensimmäisessä maailman cupin -osakilpailussa. Pikku hiljaa alkaa jo mahanpohjaa kutittamaan koska kauden ensimmäisessä kisassa on aina oman jännityksensä.

Täällä Sevillassa tämä viikko on mennyt helteisissä merkeissä, kun päivittäin lämpömittari on kohonnut +30 asteeseen. Lihakset kyllä kiittävät lämmöstä, en siis todellakaan valita kuumuutta. Treeniviikko on pitänyt sisällänsä vauhteja laidasta laitaan, mutta erityisesti viikon aikana olen keskittynyt parantamaan starttiani, joka on ollut vielä hieman "talviterässä". Eilen tein kauden ensimmäisen kisaharjoituksen, jossa vedin täysivaihtiset 500 ja 200 metriä. 500 metrillä kello pysähtyi aikaan 1.57 ja 200 metrillä 0.44. Harjoitusvaiheen huomioon ottaen olin kohtuullisen tyytyväinen testitulokseeni. Ja ensi maanantaina minulla on mahdollisuus parantaa aikoja, kun teen vielä toisen samanlaisen kisaharjoituksen. Huomenna vappua juhlistan anaerobisella harjoituksella 8x300 metriä. Eli työntäyteistä vappua siis juhlistetaan harjoitusten merkeissä Sevillassa. Hauskaa vappua kaikille!

Sevilla osa 3

2010-04-25T10:56:00.000+03:00

Tervehdys Sevillasta!

Alkuviikosta en ollut ollenkaan varma, että pääsenkö kijoittamaan yllä olevaa lausetta enään tänä keväänä tänne blogiin. Tuhkapilvi pysytteli sen verran tiiviisti Suomen päällä! Mutta täällä sitä nyt ollaan! Kaiken kaikkiaan matka tänne sujui joutuisasti, kylläkin aika moisen kiireen saattelemana.

Jo keskiviikkona toivon kipinä heräsi lentomatkustamisen suhteen ja pakkasin tavarat valmiiksi. Ja kun torstaina puolen päivän aikaan tuli tieto, että Helsinki-Vantaa avataan klo 15.00, alkoi lentojen metsästys. Olin tiedon tullessa punttisalilla ja painot kyllä tippuivat samantien käsistä ja kiiruhdin suihkuun. Puoli kahdelta käänsimme Oonan kanssa auton keulan kohti Hesaa ja lähdimme kiireellä ajamaan tavoitteena ehtiä Air Finlandin Malagan koneeseen. Lentokentältä saimme ostettua liput koneeseen ja vielä kun jopa mahduimme lennolle, niin puoli kuuden aikaan istuimme helpottuneina koneessa. Malagassa saimme varmasti kentän viimeisien vuokra-auton vuokrattua ja suuntasimme sillä kohti Sevillaa. Navigaattorit olivat loppu, mutta Kalle lähetti meille tekstiviestillä ajo-ohjeet. Ilman suurempia mutkia löysimme perille, vaikka en olekaan ikinä aikaisemmin autoillut Espanjan teillä. Puoli kahdelta painoimme päämme hotellin tyynyihin.

Eli täällä sitä nyt sitten ollaan. Mulle tämä on tämän kauden kolmas leiri täällä Sevillassa. Tällä kertaa viihdyn täällä vajaan kaksi viikkoa. Keskiviikkona 5.5 lennän Ranskaan ensimmäiseen maailman cupin osakilpailuun. Eli kahden viikon päästä sitä on jo kisakausi avattu!

Voihan tuhka!

2010-04-19T21:52:00.000+03:00

Aina kaikki ei mene tässä maailmassa suunnitelmien mukaan. Jos islantilainen tulivuori, jonka nimeä en edes yritä tähän kirjoittaa, ei olisi viime viikolla päättänyt alkaa purkautumaan, laskeutuisin näillä hetkillä Espanjan Sevillaan. Mutta sen sijaan istun Tampereella keittiön pöydän ääressä päivitämässä blogiani. Jos sen sijaan tulivuori olisi alkanut purkautua päivää aiemmin kuin se nyt alkoi, olisin todennäköisesti jumissa jossain päin maailmaa. Eli olen iloinen siitä, että ehdin kotiin ennen tätä kaaosta - mukavampi täällä on odotella ja tarkastella tilanteen kehittymistä. Esimerkiksi treenikaverini Henriette on edelleen jumissa Atlantassa, he lentävät ehkä huomenna Barcelonaan ja sieltä ajavat autoilla Tanskaan. Eli aika pitkä kotimatka on ollut heilläkin.

No, mutta tilanteelle ei nyt voi mitään. Päätimme valmentajani kanssa vielä tarkkailla tilannetta muutaman päivän ja sitten päättää mitä tehdään. Vaihtoehtona on ottaa auto ja ajaa jonkin verran etelämmäksi lämpimämpien kelien toivossa. Toivon, että tilanne kuintenkin rauhoittusi tässä mahdollisimman pian, toukokuun alussahan mulla on edessä maailman cupin -kisareissu Etelä-Ranskaan, sinne ei autolla huvittaisi lähteä... Mutta katselen tilannetta nyt päivä kerrallaan ja koitan harjoitella täällä kotimaassa mahdollisimman hyvin ja normaalisti.

Tänään lähdinkin etsimään avovettä. Täällä Tampereella Hatanpäällä pääsee melomaan Pyhäjärvelle, mutta tuulisella säällä paikka on todella arvaamaton. Niinpä suuntasimme Kalle kanssa auton keulan kohti Pälkänettä ja Kostianvirtaa. Siellä olikin aivan sulaa 2 kilometriä suuntaansa. Joessa meloessa tuntuu myös turvallisemmalta kuin avoimella järvellä, aina on lähellä rantoja, eikä tuulikaan ota joelle niin pahasti. Eikä kokemus ollut niin jäätävä kuin etukäteen pelkäsin. Vaatetta saa kyllä kylmissä vesissä meloessa olla paljon päällä, kuten alla olevasta kuvasta näkee...

Ei tämä nyt ihan Sevillan veroinen paikka ole, mutta vettä kuitenkin :)

Kotimatka edessä

2010-04-14T01:25:00.000+03:00

Terveisiä Orlandon lentokentältä!

Väsynyt, mutta onnellinen leiriläinen odottelee koneenlähtöä. Ensi yön vietän siis koneessa matkalla Orlandosta Frankfutiin ja huomenna sitten on vielä edessä etappi Frankfurtista Helsinkiin. Keskiviikkona illalla pitäisi sitten olla kotona. Kotona en kyllä ehdi liian kauaan olemaan, ensi maananataina lennän vielä Suomen kevättä pakoon Sevillaan. Sevillasta matka jatkuu sitten toukokuun alussa suoraan ensimmäiseen maailman cupin kisaan Ranskaa.

Mutta siis tämän vuotinen viiden viikon Floridan leiri on nyt takana. Florida oli myös tänänkin vuonna niin hyvä paikka, kun mitä viime vuodesta muistelin. Nautin todella täällä olosta ja aika kului todella nopeaan. Harjoituksellisesti olen erittäin tyytyväinen leiriin. Treenasin koko leirin Henrietten kanssa ja meillä kyllä homma toimi. Tsemppaamme toisiamme todella hyvin treeneissä ja suunnitelmissamme on ehdottomasti jatkossakin treenata yhdessä. Valmentajamme Martin ja Thor ovat myös aikanaan treenanneet paljon yhdessä oman aktiiviuransa aikana, joten on aika hauskaa, että nyt heidän valmennettavansa harjoittelevat myös yhdessä.

Mutta nyt on aika hypätä koneeseen!

Leiripäivä numero 28

2010-04-07T03:21:00.000+03:00

Päivät täällä leirillä hurahtavat tosi nopeaan ja ovat työntäyteisiä. Tässä esimerkki, mitä tämä päivä eli leirin 28. päivä 6.4.2010 on pitänyt sisällään:

Herätyskello soi klo 7.15. Aamupalaksi nautin pikaisesti muroja ja lasillisen appelsiinimehua. Sen jälkeen kömmin takaisin sänkyyn vartiksi lukemaan kirjaa. Tällä hetkellä luvussa on Stieg Larssonin Millenium-trilogian viimeinen osa Pilvilinna joka romahti.

Klo 7.45 treenivaatteet päälle, juomapullon täyttö ja noin 500 metrin kävely melontapaikalle.

Klo 8.00 tapaamme kanoottien luona, nopeat kädenpyöritykset ja kuulumisten vaihdot ja vesille. Tänään ohjelmassa oli 4 x 3 x (3min/90sek + 70sek/20sek). Kolme minuutin vedot melottiin reipasta peruskestävyysvauhtia ja 70 sekunttiset kovaa. Kaiken kaikkiaan treeniin kului aikaa reilut puolitoista tuntia, matkaa taittui reilut 16 km.

Klo 10.00 olen takasin kämpillä. Otan nopean suihkun, suolavesi on saatava nopeasti iholta pois, ettei se ala kutiamaan. Sitten syön "toisen" aamulan: jugurttia ja mysliä sekä banaani.

Klo 10.20-11.00 juttelen Kallen kanssa Skypellä. Vaihdamme kuulumisia, aikaa menee tosi nopeaan jutellessa.

Klo 11.15 taas treenivaattee päälle, juomapullo täyteen, aurinkorasvaa iholle ja suunta kohti kajakkeja.

Klo 11.30 aloitamme päivän toisen treenin. Kiinnitämme vastukset eli narun, jossa roikkuu kolme harjoitusgolfpalloa, kajakkien ympärille. Alkuverkassa pallot ovat vielä kajakin kannella, mutta treenin alettua kaksi niistä laitetaan kajakin alle hidastamaan vauhtia. Vedämme vastuksella 3x500m kovaa. En tunne tänään oloani kovin vahvaksi vastuksen kanssa, joten saan todella taistella, että kajakkini liikkuisi eteenpäin. Kolmen vedon jälkeen otamme vastukset pois ja treeni jatkuu (toiset 3x500m). Loppuverkaksi melomme vielä 4 km peruskestävyysvauhdilla. Treeniin kului aikaa taas reilut puolitoista tuntia ja matkaa kertyi 14km. Treenin jälkeen pesen vielä kajakkini makealla vedellä.

Klo 13.30 olen jälleen takasin kämpillä. Taas suihkuun ja sitten lounas. Kämppäkaverini Oona ja Anne ovat valmistaneet riisiä ja kanaa. Lounaan jälkeen kaadun sänkyyn kirjani kanssa. Taidan lukemisen välissä vähän nukahtaakin. Iltapäivä kuluu siis lepäillessä, lukemalla ja netissä surffaillessa.

Klo 16.00 syön puolikkaan bagelin välipalaksi ja 16.45 on vuorossa tutut treeniinvalmistautumiskuviot.

Klo 17.00 tapaamme jälleen kajakeilla ja suuntaamme vesille. Ohjelmassa 2x1500m kovaa ja päälle 5 km peruskestävyysvauhdilla. Aikaa vesillä kuluu yhteensä 75 minuuttia ja matkaa taittuu 12,4 km. Päivän kokonaissaldoksi tuli 43 km ja 4 tuntia ja 25min treeniä vesillä. Treenin jälkeen vielä hieman parannamme Henrietten kanssa maailmaa eli juoruamme samalla kun pesemme kajakkeja. Kiitämme toisiamme jälleen kerran hyvästä treeniseurasta ja lupaamme vielä illaalla "treffata" skypessä ja sopia huomisen aikatauluista.

Klo 18.45 jälleen suihkuun (kolmas kerta siis tänään...) ja sitten päivälliselle viereiseen "lähiravintolaan". Olen todella väsynyt ja nälkäinen, joten tilaan sekä kana-wrapin että juustohampurilaisen. Tänään energiaa on kulunut vesillä, joten on aika tankata, että jaksaa taas huomenna treenata.

Klo 20.00 blogin päivitystä ja sivusilmällä telkan katselua. Iltavenyttelyt vielä odottavat.

Ja klo 22.00 tulee todennäköisesti nukkumatti hakemaan tämän työtön yöunille.

Ja huomenna taas edessä uusi treenipäivä.

Athlete Career Program

2010-04-05T00:13:00.000+03:00

Kuvan lähde

Hei olen Jenni, 30 vuotta, enkä ole tehnyt päivääkään "oikeita" töitä (jos pois luetaan se yksi kesä, jolloin olin seuramme kioskissa jonkin aikaa töissä). Lontoon olympialaisten jälkeen olen 32v, eikä minulla edelleenkään ole työkokemusta. Toivottavasti taskussa on sentään valmis tai ainakin melkein valmis tutkinto. Mitä tulen tekemään urheilu-urani jälkeen? Olen tällä hetkellä unelma-ammatissani, mutta loppuelämääni en voi urheilla ammatikseni. Löydänkö vielä josksu sen toisen unelma-ammatin? Ammatin, jossa kenties voisin yhdistää urheilu-uraltani saaman kokemusken tutkintooni?

Näitä ajatuksia sitä välillä pyörii päässä. Vaikka nautin tällä hetkellä täysin siitä mitä nyt teen, enkä mistään hinnasta vaihtasi tätä pois, välillä sitä jo ajatukset "karkaavat" tulevaisuuteen. Ja usein tulee miettineeksi, miten tämän urheilu-uralla hankkiman kokemuksen voisi tulevaisuudessa hyödyntää.

Athlete Career Program eli Huippu-urheilijoiden uraohjelma on Olympiakomitean ja Adecco Oy:n yhteistyöprojekti, jonka tarkoituksena on tukea urheilijoiden ja valmentajien työllistymistä ja urasuunnittelua. Olen ollut mukana tässä ohjelmassa viime vuonna, kun osallistuin uraseminaariin, joka on osa ohjelmaa. Uraseminaarissa kävimme läpi urasuunnitteluun ja työllistymiseen liittyviä asiota.

Viime syksynä olinn Kansainvälisen Olympiakomitean ja Adeccon Athlete Career Program -seminaarissa Lausannessa, jossa pidin puheenvuoron ja kerroin omia kokemuksiani uraohjelmasta. Tämän visiitin seurauksena Suomen uraohjelma pääsi mukaan Adeccon vuosikertomukseen 2009. Täältä pääset lukemaan ko. vuosikertomuksen. Jos ei koko vuosikertomusta halua lukea, niin suosittelen hyppäämään suoraan sivulle 69. Vuosikertokmuksessa käytetyt kuvat on otetu viime lokakuussa Kangasalan Vesaniemessä saksalaisen valokuvaajan toimesta. Kuvasimme kuvia kaksi päivää ja kuvausjälki on mielestäni todella hienoa.

Sataa sataa ropisee...

2010-03-29T19:22:00.001+03:00

... mutta on se aurinkokin paistanut onneksi. Eilen täällä oli tornado-varoitus iltapäivällä. Lepopäivää siis vietimme telkan ääressä seuraten mihin suuntaan myrskyrintama menee ja mitä vauhtia. TV-ohjelmat oli keskeytetty ja livenä seurattiin eri kanavilla sateliittien avulla myrskyn etenemistä. Jännää. Tornado ei iskenyt, muutama salama kyllä iski todella lähelle ja osasta taloista meni sähköt ja telkkoja rikki. Onneksi suurempia vahinkoja ei kuitenkaan tullut. Tänään täällä on edelleen satanut ja tosi kostean kuuma ilma, onkohan lisää ukkosia tulossa?

Viime viikko oli harjoituksellisesti onnistunut. Melontakilometrejä kertyi 125, joten aikaa vesillä tuli vietettyä reilusti. Treenasin edelleen Henrietten kanssa ja meillä kyllä tiimi toimii. Lauantaina melomme jopa kaksi harjoitusta kaksikolla ja se kulki hyvin. Harmi ettemme kuitenkaan voi kisoissa vetää kaksikkoa. Vaikka kyllä jo suunnittelimme, että jos muuttaisin Tanskaan ja hakisin kansalaistuutta, ehkä sitten Rio de Janeiron kisoissa 2016 saisin jo edustaa Tanskaa (tämä oli kyllä täysin leikkimielistä huulen heittoa!).

Valmentajani Martin saapui tänne viime torstaina katsastaman miten hänen urheilijansa täällä pärjäävät. Martinin urheilijoista tällä hetkellä täällä paikalla minun lisäkseni on ruotsalaiset Anders Gustafsson (viime vuodelta 2x MM-hopeaa yksiköllä), Marcus Oscarsson (kaksinkertainen olympiavoittaja kaksikolla) ja Daniel Hemselius (alle 23-v maajoukkueesta). On ollut kiva nähdä Martinia pitkästä aikaa, viimeksi ollemme nähneet elokuussa MM-kisoissa Kanadassa. Vaikka olenkin nyt treenaillut siis pitkän aikaa ilman että valmentaja on ollut katsomassa, teknisesti melon ihan hyvin tällä hetkellä. Pientä hienosäätöähän on aina tehtävissä, mutta perusasiat tuntuvat ja näyttävät olevan kunnossa.

Viime viikonloppuna lauantaina treenien jälkeen olimme suomi-tytöt sekä Henriette ja Daniel Orlandossa ostoksilla ja ostosreissun päälle ajoimme Disney Downtowniin illalliselle. Sunnuntaina vielä ajoimme Martinin ja Danielin kanssa lounaalle Cocoa Beachille. Muten viikonloppu sujui voimia keräillessä tähän uuteen treeniviikkoon.

Ja vielä yksi kohokohta on kerrotava viime viikolta: näimme Henrietten kanssa alligaattorin vesillä kesken treenin! Hetken siinä ihmettelimme asiaa ja jatkoimme sen jälkeen treeniä. Täällä ei kukaan ole moneen vuoteen nähnyt alligaattoreita vesillä, mutta me "onnekkaat" nyt pääsimme sitten näkemään sen. Onneksi se oli aika pieni, varmaan noin metrin mittanen. Riittävän iso kuitenkin minun mittakaavan mukaan.

Mutta näihin tunnelmiin päätän tämänkertaisen raportin Floridasta. Innolla odotan mitä tämä uusi viikko tuo tullessaan...

Florida

2010-03-22T03:31:00.000+02:00

Tervehdys Floridasta!

Kaikki on hyvin ja ennallaan Floridassa. Kun tulin tänne 1,5 viikkoa sitten, tuntui että juurihan täältä viime keväänä lähdin. Tänä vuonna olikin helpompi tulla tänne, kun tiesin mihin olin tulossa. Ja kaikki on ollut täällä niin hyvin, kuin muistelin asioiden täällä olevan.

Sää on ollut täälläkin suosittu puheenaihe. Floridassa on koettu yksi kaikkien aikojen kylmimmistä talvista ja lämpötilat ovat vieläkin olleet reilut 5 astetta alhaisemmat, kuin mitä tähän aikaan vuodesta pitäisi olla. No, minä en valita niin kauan kuin lämpötila pysyy yli +20 asteen. Perjantaina ja eilen lauantaina saimme jo kuitenkin nauttia helteestäkin ja täytyy myöntää, että olihan se mukavaa.

Leirivahvuudessamme tapahtui eilen mutos, kun vein vanhempani Orlandoon lentokentälle ja kotimatkalle. Vanhempani tulivat tänne mukanani ja he viettivät talvilomansa täällä seuranani. Paluukyytiin Orlandosta poimin eilen Oonan ja Annen. Tänä vuonna suomalaisleiri onkin siis 3 tytön vahvuinen. Huomenna tähän samaan asuntoon muutta meidän kanssa asumaan ruotsalainen Daniel ja torstaina valmentajani Martin saapuu Ruotsista seuraksemme. Martin on kuulemma hyvä kokki, toivottavasti pääsemme nauttimaan hänen tarjoiluistaan ;)

Tämän kuluneen viikon olen treenannut tanskalaisen Henrietten kanssa. Henriette onkin minulle tuttua treeniseuraa jo viime vuodelta. Harjoittelimme viime talvena jonkin verran yhdessä täällä Floridassa ja kesällä olin pitkän viikonlopun Henrietten luona Kööpenhaminassa treenaamassa. Henriette on hallitseva maratonmelonnan maailmanmestari kaksikolla ja viime kesänä hän oli MM-kisoissa K1 500 metrillä 5. Eli vauhdikasta treeniseuraa on jälleen ollut tarjolla. Treenit ovat kulkeneet mukavasti ja viikossa kertyikin noin 125 melontakilometriä. Teimme useita kovavauhtisia harjoituksia ja treenitiimimme tuntuu toimivan todella hyvin, tsemppaamme ja kiritämme toisiamme.

Tänään olen viettänyt todella rennon lepopäivän. Viime viikonloppuna olin vanhempieni kanssa shoppailemassa Orlandossa outleteissä ja kävimme SeaWordissä. Ja kun eilenkin ajoin Orlandoon ja takasin, oli tänään vain mukava olla. Pesin pyykkiä, kävin näyttämässä Oonalle ja Annelle vähän "kylää", kävimme kaupassa, kokkasin meille lihamakaroonilaatikkoa ja palautin yhden koulutehtävän. Huomenna meillä on vielä ohjelmassa kevyt päivä, menemme tekemään punttisalille lyhyen huoltavan treenin ja päälle menen uimaan. Tiistaina jatkamme sitten harjoittelua vesillä.

Opiskelua urheilun ehdoilla

2010-03-12T16:51:00.000+02:00

Olen taas parin viime vuoden aikana yrittänyt viettää aikaa myös yliopistolla. Opintoni ovatkin edenneet ihan mukavasti, eikä enää ihan hirveästi ole tutkinnosta jäljellä: 10 kurssia, harjoittelu ja diplomityö. Olen aloittanut opinnot Tampereella teknillisellä yliopistolla syksyllä 2000, joten alkaahan sitä pikku hiljaa aika olla valmistuakin. Tavoitteenani on saada tutkinto valmiiksi ennen Lontoon olympialaisia, katsotaan miten tämän tavoitteen kanssa käy. Jonain päivänä olen siis tuotantotaloiden diplomi-insinööri, pääaineena teollisuustalous ja sivuaineina tuotantotekniikka sekä kestävä tuotanto.

Tällä viikolla ilmestyneestä Tampereen Teknillisen Yliopiston verkkolehdestä Rajapinnasta voi käydä lukemassa minun ja kolmiloikkaaja Aleksi Tammentien ajatuksia Opiskelusta urheilun ehdoilla. Käypä lukemassa!

Hei taas!

2010-03-02T14:50:00.003+02:00

Huh, aika rientää. Helmikuu hurahti ohitse aivanhirvittävällä vauhdilla. Nyt on jo maaliskuu, vaikka mielestäni juuri olikinvasta tammikuun loppu. Mutta reilut kaksi viikkoa kestänyt Sevillan leiri meniniin vauhdilla, että koko helmikuukin meni samassa tohinassa.

Sevillan leiri oli jälleen kerran onnistunut jasain tehtyä paljon hyviä treenejä. Leirillä alkoi jo tuntumaan, että kajakissaalkaa olla jo jonkin verran vauhtiakin. Leirin toiseksi viimeisenä päivänätulin valitettavasti kipeäksi, päälle iski aika kova flunssa. Näin ollenedellisessä postauksessa mainitsemani 10km veto-treeni jäi valitettavasti multatekemättä! Alkuflunssaan osunut kotimatka vähän hidasti paranemisprosessiani jaensimmäiset päivät kotona menivätkin tiiviisti nenäliinapaketin kanssasohvalla. Ja myös leirin jälkeinen tentti meni multa tällä kertaa ohi,yksinkertaisesti siinä flunssassa oli turha yrittää keskittyä mihinkään muuhunkuin sohvalla makaamiseen ja digiboksin tyhjentämiseen.

Onneksi selvisin flunssasta vajaassa viikossa, eikäflunssa levinnyt sen kummoisemmaksi taudiksi. Täällä kotosalla olenkin nytsitten tehnyt ihan perusharjoittelua ja koittanut palautua sekä leiristä, ettäflunssasta. Viime viikolla pidin reilut 4 vuorokautta Suunnon-sykevyötä putkeenja nyt tuo data, joka noilta päiviltä saatiin kasaan, analysoidaan Firstbeatin-ohjelmalla. Ohjelman avullavoidaan sykevälimittauksen avulla tutkia esimerkiksi harjoitustenkuormittavuutta ja kehon palautumista. Innolla odotan palautetta tuostajaksosta, kiva saada "faktaa" omien tuntemusten lisäksi. Nämä leirienväliset jaksot kun ovat kehon palautumisen kannalta tärkeitä, leirille on turhalähteä liian väsyneenä.

Ajatukseni ovat jo suunnattuna seuraavaan leiriineli Floridaan, jonne lennän ensi viikolla 5 viikoksi treenaamaan. Viimevuotisen kokemuksen perusteella odotan innolla tuonne pääsyä.

Hola amigos!

2010-02-15T16:19:00.000+02:00

Aika on rientänyt täällä Sevillassa todella nopeasti. Kaksi viikkoa leiriä tulee huomenna täyteen ja torstaina onkin sitten taas kotimatka edessä. Vaikka aika on mennyt nopeaan, alkaa kropassa jälleen tuntua, että alla on kaksi kovaa treeniviikkoa. Aamulla sängystä noustessa tekisi mieli saman tien jäädä peiton alle piiloon ja viettää päivä sängyssä maaten :) Mutta treenit kutsuvat... Tämä olotila, jota voisi lähinnä kuvata fiiliksellä "kuin olisi rekan alle jäänyt", on karmea. Kaikki toiminnot on hankala suorittaa, kun lihaksia särkee - esimerkiksi hiustenpesu on vaativa urakka, kun ei millään jaksaisi pitää käsiä ylhäällä... Mutta toisaalta tämä olotila on ah niin ihana, tietää ainankin treenanneensa!

Olen treenaillut nyt tällä leirillä Espanjan maajoukkueen Bean kanssa, joka onkin ollut loistavaa treeniseuraa. Melomme tälä hetkellä aika samaa vauhtia, joten tiukkaa vääntöä on treeneissä ollut. Myös tässä vaiheessa, kun treeniväsymys alkaa painamaan, on todella hyvä olla treeniseuraa. Treenit ovat vaihdelleet laidasta laitaan aina pidemmistä peruskestävyyslenkeistä täysvauhtisiin lyhyisiin pyrähdyksiin. Esimerkiksi tänään aamulla meillä oli ohjelmassa nopeuskestävyysharjoitus 4x75m, 4x100m ja 4x125m ja keskiviikkona on tarkoitus vetää 10km 3minuutin vuorovedoilla niin kovaa kuin jaksetaan kymppi vetäistä.

Tässä siis pikaisia kuulumisia täältä. Nyt on aika taas palata tenttikirjojen ääreen. Perjantaina heti kotiin palattuani on minulla edessä tentti TTY:llä. Seuraavat, ja vuoden viimeiset kolme tenttiä, ovatkin sitten vasta toukokuussa.

Adios!

Huonoja uutisia!

2010-02-05T12:55:00.000+02:00

Tervehdys taas Sevillasta!

Tulin tänne tiistaina treenailemaan reiluksi pariksi viikoksi. Kolme viikkoa kotona hurahti jälleen kerran vauhdilla. Sain onneksi tehtyä kaksi syksyltä rästiin jäännyttä tenttiä, joten nyt on kaikki syksyn opiskeluhommat klaarattu. Nyt keväällä teen vielä muutamia kursseja etäopiskeluna verkon kautta, mutta nyt pääpaino on ehdottomasti harjoittelussa.

Toivoin, että säidenhaltija olisi ollut vähän armollisempi pakkasten suhteen, jotta olisin voinut käydä mahdollisimman paljon hiihtämässä punttitreenien ja ergon lisäksi. Mutta sitkeästi pakkasia piteli melkeinpä koko kotona olon ajan, joten hiihdon sijaan tuli sitten tuijotettua uimahallin kaakeleita. Ei käy kyllä uimareitakaan kateeksi tuon lajivalinnan suhteen, ei ole maisemilla treenit pilattu ;)

Jos viimeksi blogissa iloitsin leiriltä kotiin tultuani iloisista uutisista, niin tälle leirille kyllä lähdin todella ikävien uutisten saattelemana. Tiistaiaamuna, kun olin matkalla lentokentälle sain kuulla, että seuramme vaja oli palanut täysin maan tasalle! Ja kaikki seuramme kaksikot, nelikot, harjoituskilpakanootit, melat, pelastuliivita jne. olivat siis tuhoutuneet. Minulla oli siellä vajassa yksi yksikkö ja kanootinkuljetuslaatikko, joka oli palvellut ansiokkaati sekä Ateenan ja Pekingin olympiakisareissuilla. Omia tavaroitani en sure, mutta tuota seuramme menetystä senkin edestä. Meillä onkin nyt iso työ edessa saada hankittua korvaavaa kalustoa ennen melontakauden alkua. Tässä muutamia linkkejä tapahtuman uutisointiin:

Joutjärven melontakeskus paloi osittain (Vesisamoilijat)
Melontakeskuksen paviljonki paloi Lahdessa (ESS)
Jenni Mikkosen olympiakanootti tuhutui paviljongin palossa (ESS)

Iloisia uutisia

2010-01-13T21:02:00.002+02:00

Home sweet home!

Kotimatka Sevillasta sujui mukavasti ja oli kiva tulla kotiin. Ja kotiintultua oli kiva lukea myös mukavia uutisia maanantailta. Maanantaina opetusministeri Stefan Wallin myönsi opetusministeriön urheilu-apurahat vuodelle 2010 ja ilokseni olen jälleen tänä vuonnakin suuren apurahan saajien joukossa. Olen saanut urheilu-apurahaa eli kansankielellä "urheilijapalkkaa" vuodesta 2005 lähtien ja tämän apurahan turvin olenkin voinut urheilla päätoimisesti. Isosta tuesta ja avusta on siis kyse!

Maanantaina järjestettiin myös urheilugaala. Omalle kohdalle kutsua kyseiseen tapahtumaan ei vielä ikinä ole tullut, mutta tilaisuudessa julkistettiin urheilutoimittajain liiton valinnat lajien parhaista vuonna 2009. Ja tällä kertaa urheilutoimittajat valitsivat minun parhaaksi melojaksi vuonna 2009. Kiva uutinen tämänkin.

Oliko se räntää???

2010-01-10T20:29:00.003+02:00

Tämän kertainen Sevillan leiri alkaa olla pakkaamista ja huomisaamun viimeistä treeniä vaille pulkassa. Leiri on kyllä mennyt hyvin, kilometrejä ja hyviä treenejä on mahtunut paljon kuluneeseen kahteen viikkoon. En voi olla siis muuta kuin tyytyväinen tähän ehjään treenijaksoon, jonka täällä sain tehtyä.

Tänään täällä on kyllä ollut järjettömän kylmä! Aamutreenin tein räntä-raekuurosateessa sormet hileessä (taivaalta tulevasta tavarasta ei saanut ihan selvää, vesisade se ei kuintenkaan ollut... räntää ja rakeita sekaisin...). Tuli ihan koti-Suomen marraskuun treenikelit mieleen. Iltapäivällä tyydyimmekin treenaamaan sisätiloissa soutu- ja fillariergoilla.

Nyt kamat kassiin! Huomenna aamulla vielä edessä vauhtikestävyystreeni, ja sitten kotimatkalle Barcelonan ja Köpenhaminan kautta. Kotona pitäisi olla aikaisin tiistaiaamuna. Ja kolmen viikon päästä tänne Sevillaan takaisin...

Etelänleirillä auringossa

2010-01-08T12:59:00.000+02:00

Moni varmaan kadehtii meitä urheilijoita, jotka voimme lähteä karkuun Suomen talvea "etelänleireille". Kadehtiminen on kyllä aika turhaa... Tänään aamulla mittari näytti täällä Etelä-Espanjassa +4, kun suuntasimme aamutreeniä tekemään vesille. Siihen päälle vielä vähän kylmää tuulta! Joten ei tämä mitään auringossa makoilua täällä todellakaan ole vaikka aurinko kylläkin paistaa. No sentään voi lohduttautua sillä, että kotona taitaa olla sen reilut 20 astetta kylmempää...

Tänään meillä oli ohjelmassa aamupäivällä reipasvauhtinen vauhtikestävyysharjoitus 4x (5min, 3min, 2min). Kasassa oli mukava treeniporukka kun minun, Annen ja Sofian lisäksi treenissä oli mukana kolme espanjalaista - Bea maajokkueesta, nuorempi paikallinen tyttö ja C-melojamies. Isolla porukalla on aina mukava treenata, koska silloin aina löytyy joku jonka kanssa meloa samaa vauhtia tai vaikka vähän "kisatakin". Nyt suuntaan vielä reiluksi puoleksi tunniksi kuntopyörän selkään ja iltapäivän vietänkin sitten lepäillen. Kerään voimia siis viimeiseen leirirutistukseen, maanantaina iltapäivällä onkin sitten jo kotimatka edessä.

Hyvää viikonloppua kaikille aurinkoisesta - mutta kylmästä - Sevillasta!

Lepopäivä = pyykkipäivä

2010-01-04T13:39:00.000+02:00

Sevillan leiri on saavuttanut puolimatkan ja sen kunniaksi vietän tänään lepopäivää. Lepopäivä tulikin jo ihan tarpeeseen, lihaksistossa alkoi jo tuntumaan ne 120 melontakilometriä, jotka viime viikolla Guadalquivir-joessa tuli melottua. Kun melonnan lisäksi tein vielä kolme punttitreeniä ja kolme treeniä kuntopyörällä, niin tänään olenkin sitten ansaitusti ottanut ihan kevyesti. Päivän pääprojektina on ollut pestä treenivaatteet - uusi treeniviikko on aina mukava aloittaa puhtailla vaatteilla :) Ja illalla on tarkoitus suunnata elokuviin, suunnitelmissa on mennä katsomaan Pientä säätöä.

Leirivahvuus lisääntyi täällä lauantaina, kun Anne ja Sofia Ruotsista saapuivat tänne myös treenailemaan. On tosin mukava päästä tekemään treenejä porukalla ja saada muutenkin seuraa. Muita melojia täällä ei tällä hetkellä sitten olekaan, ainoastaan iso lauma saksalaisia- ja brittisoutajia.

Adios!

Hyvää Uutta Vuotta 2010!

2010-01-01T14:59:00.001+02:00

Uusi vuosi vaihtui omalta osaltani rauhallisissa merkeissä. Olin jo sen verran väsynyt viikon aikana tehdyistä treeneistä, että en jaksanut edes valvoa puolille öin! Kello 11, kun Suomessa vaihtui vuosi, annoi nukkumatille periksi ja korvatulpat korvissa kaaduin sänkyyn. Eipä rakettien pauke ainakaan minua siis häirinnyt ja aamulla olinkin sitten jo pirteänä taas treenaamassa :)

Uuden vuoden lupauksia en ole tänäkään vuonna tehnyt, olen niin huono niitä pitämään. Viime vuonna menin lupaamaan jossain haastattelussa, että imuroin enemmän. No, yhtä laiska imuroija olin viime vuonna kuin aina ennenkin, joten mitään lupauksia en ala siis tekemään (sori Kalle, saat siis jatkossakin heiluttaa meidän imuria...).

Hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille aurinkoisesta Sevillasta!

Sevilla

2009-12-29T20:26:00.003+02:00

Tervehdys Sevillasta!

Lensin tänne treenailemaan viime lauantaina reiluksi pariksi viikoksi. Jouluruoat olivat siis juuri ja juuri ehtineet sulaa, kun suuntasin jo kohti avovesiä. Harjoituspäiväkirjasta katsoin juuri, että Suomessa olin viimeisen kerran syksyllä vesillä 28.11, joten reilun 4 viikon melontatauko siis oli takana ennen tänne tuloa.

Sevillahan on treenipaikkana minulle tuttuakin tutumpi, olenhan ollut täällä ensimmäisen kerran leirillä vuonna 1996... Joten tänne on helppo tulla, kun kaikki on tuttua. Tällä kertaa harjoittelun aloittamista hidasti se, että matkalaukkuni ja melani jäivät jumiin kahdeksi päiväksi Barcelonaan. No eilen maanataina sain kuitenkin tavarat onneksi perille. Ja parissa päivässä on tullut jo sen verran taas melottua, että ensimmäiset rakotkin ovat käsiin nousseet.

Kelit näin vuoden vaihteessa voivat olla hyvin vaihtelevia täällä. Kuten tuosta yllä olevasta sunnuntaisesta hotellihuoneeni ikkunasta otetusta kuvasta näkyy, voi kelit olla täällä loistavia (tyyntä, aurinkoa, lämpöä lähes +20). Tai jos tänään on katsonut ulos ikkunasta niin voi todeta, että keli ei ole ollut niin loistava (tulee, sataa kaatamalla vaakasuoraan). Onneksi sentään on ollut lämmintä, tänäänkin +18. Täällähän voi olla myös yöpakkasia tähän aikaan vuodesta... Eli laukuun on pakattu aika laajalla skaalalla erilaisia treenivaatteita. Kuitenkin tänään kun tuolla tuulessa ja vesisateessa taistelin eteenpäin likomärkänä, lohdutin itseäni, että keli on kuitenkin parempi melonnan treenaamiseen täällä kuin koti Suomessa :)

Kausi 2009

2009-12-29T20:00:00.003+02:00

Vielä ennen vuoden vaihdetta voi hetkeksi palata menneeseen kauteen, vaikkakin harjoituskausi kohti kesän 2010 koitoksia alkoi jo syyskuun puolessa välissä. Mutta tässä vielä tiivisyhteenveto kisakauden 2009 tuloksista:

MM 7. K1 200m

EM 4. K1 200m

EM 8. K1 500m

SM-kultaa K1 200 ja 500m, K2 200 ja 5000m, K4 200, 500 ja1000m.

Olin kauden tuloksiin kohtuullisen tyytyväinen. Ainahan sitä voisi mennä paremminkin,mutta kauden kokonaisuutena huomioon ottaen, kisakausi meni aika lailla sillätasolla mitä sen saatoin kuvitella menevänkin. EM-kisoissa mitalikaan ei ollut kovin kaukana, joten sinänsäei voi olla kovin pettynyt vaikka tällä kaudella ei arvokisamitalia tämän tytönkaulaan pujotettukaan.

Tästä on hyvä jatkaa. Ja varsinkin nyt kunkansainvälinen Kanoottiliitto ja Olympiakomitea päättivät, että Lontoossamelotaan myös 200 metrin matkalla 500 metrin lisäksi. Sehän sopii tälle tytölle!

Tervetuloa!

2009-12-29T19:50:00.002+02:00

Tervetuloa uuteen blogiini! Tämä blogi on jatkoa Elämää ja Arkea -blogille, jossa seurattiin pääasiassa perhe Mikkosen matkaa Pekingin olympialaisiin. Mutta nyt on uusi olympiadi käynnissä ja uudet kujeet... Eli tämä uusi blogi näkee siis päivänvalon! Tämä blogi korvaa myös nettisivuillani JenniMikkonen.com olleen päiväkirjan, koska nettisivut ovat nyt ainakin jonkin aikaa tauolla. Katsotaan herättelenkö ne vielä uudelleen henkiin jossain vaiheessa.

Tämän blogin tarkoituksena on pitää perhe, sukulaiset, ystävät, tuttavat ja kaikki muuten vain asiasta kiinnostuneet ajan tasalla kuulumisistani ja valmistautumisestani kohti Lontoon 2012 olympialaisia. Tervetuloa siis mukaan!